Veropäivänä Vasemmistonuoret esitti, että Suomeen pitäisi saada viiden miljoonan euron varallisuuskatto. Keväällä perussuomalaiset katkaisi yhteistyön nuorisojärjestöönsä, kun sieltä nousi esiin etnonationalistisia näkemyksiä. Vuonna 2013 Kokoomusnuoret ehdotti, että kansanryhmää vastaan kiihottaminen poistettaisiin rikoslaista.
Nämä ovat esimerkkejä poliittisten nuorten herättämistä kohuista.
Poliittisia nuorisojärjestöjä pidetään tyypillisesti radikaalimpina kuin kansallisella tasolla toimivia puolueita. Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava Annu Perälä näkee kärkevien keskustelunavauksien olevan helppo tapa päästä julkisuuteen, sillä kannanotot huomioidaan valtamediassa.
– Julkisuuteen ei pääse rutiininomaisilla kommenteilla.
Mediahuomiota saaneista järjestöistä Perälä mainitsee Kokoomusnuoret ja Perussuomalaiset nuoret. Samat järjestöt nousivat esiin myös Moreenimedian kyselyssä: vastaajat kertoivat törmänneensä mediassa eniten Perussuomalaisiin nuoriin, Kokoomusnuoriin ja Vasemmistonuoriin.
Nuorisojärjestöillä on oma ääni
Kysely poliittisista nuorisojärjestöistä
- Kyselypyyntö jaettiin Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun ainejärjestöihin.
- Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä poliittisista nuorisojärjestöistä ja niiden saamasta mediahuomiosta.
- Kyselyyn vastasi viikon aikana 141 henkilöä.
- Vastaajista 59% oli naisia, 38% miehiä ja 3% muita tai ei halunnut sanoa.
- Vastaajista 69% piti järjestöjä hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa nuorena.
Perälän mukaan nuorisojärjestöillä on enemmän liikkumavaraa linjauksissaan, sillä niiden ei tarvitse eduskuntapuolueiden tavoin haalia äänestäjiä tai tehdä hallitusyhteistyötä keskenään. Järjestöt ovat itsenäisiä toimijoita, joten ne voivat poiketa edustamiensa puolueiden tavoitteista.
– On suotavaa, että nuorisojärjestöillä on oma linjansa.
Järjestöjä kutsutaan ”puolueiden omatunnoksi” niiden suorien kannanottojen vuoksi. Nuorisopuolueet kulkevat “kaksi askelta edellä”, kuten Kokoomusnuorten sloganissa sanotaan.
Perussuomalaisten nuorten etnonationalistiset linjaukset olivat liikaa emopuolueelle, joka on pyrkinyt eroon rasistisesta leimastaan. Perälä pitää nuorisojärjestön erottamista poikkeuksellisena.
– Samanlaista välirikkoa ei ole lähihistoriassa tapahtunut.
Järjestöillä on vaikutusvaltaa
Nuorisojärjestöt toimivat poliittisissa kysymyksissä nuorten äänitorvena. 69 prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista näkee nuorisojärjestöt hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa. 53 prosenttia vastaajista pitää järjestötoimintaa polarisoivana, toisaalta puolet pitää sitä tärkeänä.
Nuorisojärjestöillä on oma asemansa yhteiskunnassa ja puoluejärjestelmässä. Järjestöt ovat saaneet lakialoitteita eteenpäin ja antaneet nuorille vaikuttajille ponnistusalustan politiikkaan. Järjestöaktiiveja on töissä esimerkiksi ministeriöissä, eduskuntaryhmissä ja puolueiden toimistoilla.
Väitöskirjassaan Perälä on tutkinut nuorten tietä eduskuntaan. Merkittävä osa poliitikoista on päätynyt asemaansa nuorisojärjestöjen kautta. Poliittiset uramahdollisuudet ovat järjestöjen keskeinen vaikutusväylä.
– Se on tärkeä kasvattamo uusille kansanedustajille.
Järjestöt ovat radikaaleja, poliitikot keskitien kulkijoita
Järjestövaikuttajat pääsevät usein pitkälle politiikassa. Heistä voi tulla puolueiden johtajia, ministereitä tai pääministereitä. Myös Suomen nykyinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on aikoinaan toiminut Sosialidemokraattisten nuorten riveissä.
Henkilökohtaista uraa luodessaan kansanedustajan on pyrittävä irtaantumaan nuorisojärjestön radikaaliudesta. Puolueessa on toimittava pikemminkin keskitien kulkijana ja suuren joukon edustajana.
Vaikka järjestöt tarjoavat nuorille vaikuttajille mahdollisuuden markkinoida itseään, tausta voi osoittautua haasteeksi poliittisella uralla. Perälän mukaan menneisyyden kärkevät ehdotukset saattavat vieraannuttaa ihmisiä.
– Ulostulot voivat jäädä riippakiveksi omalle poliittiselle uralle. Se on kaksiteräinen miekka.