Tampereen teatterilla harjoitellaan parhaillaan Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan  -romaaniin perustuvaa näytelmää. Näyttelijöiden lisäksi tärkeässä roolissa on kuiskaaja Leena Lindroos.

Katsomon ensimmäiseltä penkkiriviltä löytyvä Lindroos on periaatteessa jo eläkkeellä, mutta ei ole malttanut jättää teatterin taikaa taakseen. Hän työskentelee teatterilla toukokuun loppuun ja tämän jälkeen vielä auttaa teatterin uutta kuiskaajaa sopeutumaan työtehtäviinsä.

Päivä jakautuu kuiskaajalla usein kahteen. Iltaisin Lindroos turvaa esitysten sujuvuuden näytöksissä, ja aamuisin hän on mukana näyttelijöiden harjoituksissa. Ohjaajan kanssa hän keskustelee käsikirjoituksesta, josta huolehtiminen on yksi Lindroosin tärkeimpiä tehtäviä.

Kuiskaajaksi pitkän urapolun kautta

Lindroosilla on hieman kokemusta näyttelemisestä ja laulamisesta Komediateatterilla. Kuiskaajan rooli on kuitenkin hänelle mieluisin.

– Tällä hetkellä näyttelijäksi en missään tapauksessa haluaisi. Se on niin vaativaa, Lindroos sanoo.

Hän ei ole aina työskennellyt kuiskaajana, vaikka ammatin parissa on kulunut jo 16 vuotta. Hammashoitajaksi opiskellut Lindroos on elämänsä aikana työskennellyt monissa eri ammateissa. Kehotuksen kuiskaajaksi hakeutumisesta hän sai mieheltään. Tampereen teatterille Lindroos saapuikin aikanaan korvaamaan sairastunutta työntekijää.

Kuiskaaja ei oikeasti kuiskaa

Ammattiin liittyvä stereotypia on, että kuiskaaja piileskelee lavan alla kuiskaajanpöntössä. Sellaisia ei Lindroosin mukaan ole ollut enää pitkään aikaan. Työssä ei myöskään kuiskata, vaan puhutaan kovaan ääneen.

Lindroosin mukaan Suomessa on 32 kuiskaajaa. Työhön ei ole koulutusta, mutta se vaatii jonkin verran aiempaa teatterikokemusta, rohkeutta ja rytmitajua.

Lindroos kertoo lukevansa töissä niin paljon, että vapaa-ajalla kirjojen lukeminen ei oikein innosta. Teatterin lisäksi musiikki ja runous ovat hänelle mieluisia taiteenlajeja. Hän muistelee olleensa jo lapsena lumoutunut teatterimaailman tarjoamista elämyksistä.

– Kun tulee teatteriin, kokee ihmeellisen tunteen siitä, että kaikki tapahtuu tässä hetkessä.

Teatteri on ennen kaikkea vuorovaikutusta

Teatterissa tärkeimpänä Lindroos kokee yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen. Vahvaa vuorovaikutusta tapahtuu erityisesti yleisön kanssa, vaikka tällä hetkellä maskikasvoisen yleisön ilmeitä onkin hankala tulkita.

Kuiskaajan pitää myös olla aina valmis huomaamaan, jos näyttelijä tarvitsee apua. Yleensä riittää, että hän antaa näyttelijälle vain pari sanaa.

– Näyttelijä on minulle tärkeä ihminen. Minun täytyy tuntea hänet ja hänen tapansa näytellä, Lindroos kertoo.

Näytösten onnistumisen takaa teatteritiimin tiivis yhteistyö. Lindroos kehuukin Tampereen teatterin hyvää yhteishenkeä. Hänelle on todella tärkeää olla yhteisönsä tukena, ja hän odottaa ensi-iltoja yhtä suurella jännityksellä kuin näyttelijätkin.

– Vaikka olen tavallaan yksin, olen kuitenkin heidän kanssaan hengessä mukana joka kerta, Lindroos tiivistää.