”Kun soivat saunan kiukaan urut, unohtuvat kaikki maailman surut.” Viime viikolla löylytellessäni kiinnitin huomioni saunamme lämpömittaria koristavaan tekstiin. Olin lämmittänyt saunan, koska olin todella stressaantunut ja halusin rentoutua.
Muutin keväällä uuteen asuntoon, koska halusin kotiini saunan. Taloyhtiön saunavuorot saivat jäädä taakse, sillä halusin saunoa vapaammin ilman aikarajoitteita. Muutto kannatti.
Saunomme keskiviikkona, lauantaina, jouluna, juhannuksena, arkena, pyhänä, kesällä, talvella, kotona, mökillä, lapsena ja aikuisena. Suomalaisen saunatutkimuksen mukaan tyypillinen suomalainen saunoo ainakin kerran viikossa ja keskimäärin noin kaksi kertaa viikossa. Suomessa on arvioitu olevan yli kolme miljoonaa saunaa. Mutta mikä saunomisessa kiehtoo, ja kuinka runsas saunominen vaikuttaa meihin?
Saunominen on kulttuuriimme sisällytetty perinne, joka on lähes kaikkien saatavilla jo lapsesta saakka. Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkijatohtori Laura Seesmerin mukaan meidän ei tarvitse erikseen opetella saunomista, vaan kasvamme siihen. Viemme saunomaan jopa alle vuoden ikäiset lapset.
Sauna on siis ollut mukana ensimmäisistä hengenvedoista viimeisiin saakka.
Saunaa on toisinaan kutsuttu jopa suomalaisen kulttuurin oleellisimmaksi osaksi. Taustalla vaikuttaa oletus siitä, että sauna on yhteinen asia, jonka kaikki suomalaiset jakavat. Kaikki eivät kuitenkaan pidä saunomisesta, ja joillain voi olla siitä negatiivisia kokemuksia. Suurimmalla osalla on kuitenkin jonkinlainen mielipide ja kokemus saunasta.
Saunomista on ehdotettu Suomen ensimmäiseksi ehdokkaaksi Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hankkeen tavoitteena on saunaperinteen jatkuvuuden vaaliminen, saunakulttuurin elinvoimaisuuden ja merkityksellisyyden vahvistaminen sekä esiin tuominen.
Saunat ja saunojat voivat olla hyvinkin erilaisia. Saunomiskokemuksissamme on kuitenkin aina jotain samankaltaista. Seesmeri korostaa erityisesti saunakokemustemme luonnonläheisyyttä. Saunassa voimme tuntea suurta yhteyttä luonnon kanssa ja aistia luontoa hyvin tarkasti ja moniaistisesti.
Suomalaiset ovat rakastaneet saunaa jo kauan. Saunan merkitys ja käyttötapa ovat kuitenkin muuttuneet. Aiemmin saunaa on käytetty peseytymisen lisäksi muun muassa ruuanlaittoon, vaatteiden valmistukseen, sairaiden hoitamiseen, vainajien hautaamisvalmisteluihin sekä synnyttämiseen. Sauna on siis ollut mukana ensimmäisistä hengenvedoista viimeisiin saakka.
Nykyisin sauna ei enää ole välttämätön paikka peseytymiselle. Menemme saunaan, koska haluamme rentoutua, poistaa stressiä ja nauttia. Sauna on keino irtaantua arjen hektisyydestä. Saunaan voi mennä vain olemaan ja viettämään hetken ilman digitaalisia virikkeitä. Menemme poistamaan maailman suruja, kuten lämpömittarissanikin lukee.
Saunatutkimuksen mukaan saunominen edistää rentoutumista ja hyvinvointia. Tutkimuksessa pohditaan, voisiko se olla jopa suositeltava kansanterveyttä parantava toimenpide. Saunominen on meille arkinen tapahtuma, mutta myös voimakas kehollinen kokemus.
Saunomisesta on todettu tutkimuksissa olevan hyötyä myös fyysiselle terveydelle, kuten verisuonisairauksien ja neurokognitiivisten sairauksien riskien vähentämiselle. Lisäksi saunominen voi muun muassa helpottaa astman oireita, laskea verenpainetta, parantaa ihon kuntoa, suojata dementialta ja pienentää riskiä saada aivoinfarkti. Se voi myös parantaa unenlaatua, mikä voi kohentaa yleistä hyvinvointiamme.
Vaikka saunomisella voi olla merkittäviä terveyshyötyjä, on sillä myös omat riskinsä. Tilastokeskuksen hyvinvointikatsauksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain 30–40 ihmistä saunan kuumuuteen. Saunakuolemien määrä on viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana moninkertaistunut. Toisaalta terveiden ja selvin päin olevien henkilöiden saunakuolemat ovat todella harvinaisia.
Sauna on kuitenkin osa suomalliskansallista kulttuurimaisemaa, ja hyvä niin. Sauna on tärkeä osa arkeani ja myös tulevissa kodeissani tulee olemaan sauna. Vaikka taloyhtiön saunavuorot ovat tyhjää parempi, en voi ennustaa, milloin tarvitsen saunalta erityistä lohdutusta.
Jutussa on hyödynnetty muun muassa tutkijatohtori Laura Seesmerin haastattelua.