Suomalaiset arvostavat koulutusta ja työn yhteiskunnallista merkitystä. Arvostetuimpia ammatteja ovat eri alojen lääkärit, mikä kävi ilmi esimerkiksi Suomen Kuvalehden vuoden 2018 ammattien arvostus -tutkimuksesta.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melinin mukaan lääkäreiden kärkipaikkoja listauksissa selittää arvostus ihmishenkeä, sen ylläpitämistä ja turvaamista kohtaan.

Tutkimuksessa vähiten arvostettuihin ammatteihin lukeutuivat muun muassa sosiaalisen median vaikuttajat, erilaiset myyjät ja poliitikot.

Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Melinin mukaan ammattien arvostusta on tutkittu 1960-luvun lopulta lähtien.

– Silloin ammattien arvostushierarkiassa korkealla oli oikeuslaitos, sen jälkeen tiede ja sitten vasta lääketiede. Politiikka oli vielä 60-luvulla arvossa, Melin taustoittaa.

Moreenimedian toteuttamasta kyselystä selviää, että vastaajat pitivät yleisesti pelastus- ja hoitoalan töitä tärkeinä, mutta erityisen paljon mainintoja saivat myös muut yhteiskuntaa ylläpitävät perusduunarit.

Erityisen tärkeinä pidän puhtaanapito- ja asiakaspalvelutöitä. Näiden töiden tekijät pyörittävät yhteiskuntaa, saamatta siitä kiitosta tai kunnollista korvausta.

Mies, 15–25

Korkeakoulutuksella kunniaa

Miten työtä voidaan arvostaa, mutta pitää samaan aikaan huonona ammattina?

Harri Melinin mukaan ammateille annetaan arvoa koulutuksen kautta. Työt, joissa ei vaadita korkeaa koulutusta, ovat yleensä listausten pohjalla.

– Tehtäviä, jotka edellyttävät pitkää koulutusta, sitoutumista ja ikään kuin elämän uhraamista työlle, arvostetaan. Tällaiset mielikuvat ja käsitykset ovat sitkeästi ihmisten mielessä, Melin toteaa.

Myös eräs kyselyyn vastannut korkeakouluopiskelija kertoi kasvuympäristöstä saadun mallin vaikuttaneen ammatinvalintaan.

Koulutus on myös yksi tekijä ajatuksessa huonoista ja hyvistä ammateista. Melin kertoo jaon tapahtuvan pitkälti ammatin edellyttämän koulutuksen mukaan.

Koulutuksen arvostus juontaa juurensa historiaan. Melinin mukaan Suomessa on arvostettu koulutusta jo ennen valtion itsenäistymistä.

– On ajateltu, että hyvän koulutuksen ja tutkintojen kautta ihminen pystyy kohentamaan omaa yhteiskunnallista asemaansa, vaikka lähtöasetelmat olisivat kuinka heikot, Melin kertoo.

Pahakin saa palkkansa, miksen minä?

Ammattien väliset palkkaerot ovat suuria, eikä arvostus lisää palkkaa. Hoitajien palkkakiistoistoista ja siivoojien tai Wolt-ruokalähettien työolojen epäkohdista uutisoidaan jatkuvasti, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.

Melinin mukaan ongelmat kytkeytyvät pitkälti työntekijöiden huonoon järjestäytymiseen ja ammattiyhdistysliikkeiden heikkoon neuvotteluvoimaan. Tämä näkyy myös palvelualoilla.

Moreenimedian kyselyyn vastanneet pitivät erityisesti hoito- ja siivousaloja alipalkattuina.

– Tuottavuus määrittelee kummallisesti ammattien rahallista arvostusta, yksi vastaajista kirjoittaa.

Moni kyselyyn vastanneista ei kokenut myöskään saavansa tarpeeksi palkkaa työstään tai ei ollut varma asiasta.

Moreenimedian toteuttamassa kyselystä selviää kuitenkin, että vastaajat pitävät kaikkea työtä tärkeänä, eivätkä lähde mielellään vertailemaan ammatteja.

En lähtisi arvottamaan töitä, esimerkiksi lääkäri hyvä tai tubettaja paha. Monella työllä on paikkansa yhteiskunnassa, ja vaikkapa viihde on olennaista kulttuurin ja ihmisten jaksamisen kannalta.

Nainen, 15–25

Melinin mukaan työt voivat olla taloudellisesti eriarvoisia, mutta luonnon, yhteiskunnan ja ihmisten elämän kannalta työllä ei ole merkitystä.

– Töitä ei voida yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta arvottaa.