Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut muuttuvat vuodenvaihteessa täysin, kun sen piiriin tulevat yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakoulut, ja vetovastuun palvelujen järjestämisestä ottaa Kela.

Tampereen YTHS:n mielenterveyden ylilääkärin Pasi Sankalan mukaan uudistuksen myötä mielenterveyspalvelujen resurssit kaksinkertaistuvat nykyisestä, mutta samalla tuplaantuu myös niiden piiriin kuuluva opiskelijamäärä.

Sankalan mukaan uudistuksen myötä lisätään ryhmähoitoja, lyhytterapiaa ja nettiterapiaa. Uutena tulee myös mahdollisuus saada ensimmäinen vastaanottoaika hoitajalle tai lääkärille etänä.

Vaikka ihmisiä pyritään ohjaamaan yhä enemmän myös pitempiaikaiseen hoitoon Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan, terapeutin löytäminen on työlästä myös jatkossa.

– Terapeutit ovat seuraava pullonkaula, Pirkanmaalla ei yksikertaisesti ole rajattomia määriä erikoistuneita psykoterapeutteja, Sankala harmittelee.

– Ihmisten jouluahdistus näkyy selvänä piikkinä yhteydenotoissa, silloin ei odotusajoille oikein voida mitään.

Pasi Sankala, Mielenterveyden ylilääkäri, YHTS

Resurssit pysyneet samana, potilasmäärät kasvaneet

Pasi Sankalan mukaan Tampereen YTHS:n mielenterveyspalvelujen resurssit ovat pysyneet viimeisen viiden vuoden aikana jokseenkin samana. Potilasmäärät ovat sen sijaan kasvaneet 10–20 prosenttia joka vuosi.

Sankalan mukaan potilasmäärissä näkyy nuorisopsykiatrian kysynnän valtakunnallinen kasvu.

– Sieltä tullaan YTHS:lle ikään kuin jatkohoitoon, Sankala kertoo.

Odotusajoissa parantamisen varaa

Moreenimedian Tampereen yliopiston opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan keskimääräinen odotusaika hoitokontaktin saamiseen on ollut YTHS:llä kolme ja puoli viikkoa. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli saanut hoitokontaktin viikon sisällä, mutta muutamalla hoitoon pääsy oli venähtänyt jopa neljään kuukauteen.

Mielenterveysalan kanslaisjärjestön Mieli Ry:n kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme pitää YHTS:n keskiarvoa hyvänä ja keskimäärin kunnallista terveydenhuoltoa nopeampana.

– Hoitotakuu on kolme viikkoa, joten vähän kirittävääkin on, Ruishalme arvioi.

Ylilääkäri Pasi Sankalan mukaan ruuhkaisimmat ajat ajoittuvat loka-marraskuuhun, ja maaliskuuhun.

– Ihmisten jouluahdistus näkyy selvänä piikkinä yhteydenotoissa, silloin ei odotusajoille oikein voida mitään, Sankala kertoo.

Ongelmina kohtaamattomuutta, vähättelyä, pitkiä odotusaikoja

Noin neljännes vastaajista oli saamaansa palveluun tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä. Ongelmia oli muun muassa potilaiden kohtaamisessa. Osa koki ettei heitä kuunneltu, ja että heidän ongelmiaan ei otettu vakavasti, ja toisinaan psykologin kommentit oli koettu asiattomiksi. Yleisin valituksen aihe oli viive hoitoon pääsyssä ja pitkät odotusajat tapaamisten välillä. Kymmenes vastaajista koki, että heidän palaamisensa opiskeluelämään viivästyi hoidon vähyyden tai viivästymisen takia.

Pasi Sankalan mukaan hoitohenkilökunnan kommunikaation epäonnistuminen ei mielenterveyspalveluissa ole tavatonta esimerkiksi kiireen takia. Jos ensimmäinen yhteydenottoyritys epäonnistuu, Sankala kehottaa ottamaan yhteyttä sitkeästi uudestaan.

– YTHS:llä pyritään auttamaan aivan kaikkia, hän vakuuttaa.

Palautetta kannattaa Sankalan mukaan laittaa, ja ne luetaan YHTS:llä joka kuukausi.

Potilaalla on myös YTHS:n ulkopuolisia tapoja vaikuttaa hoitoonsa. Outi Ruishalme muistuttaa, että asiakas voi ottaa tarvittaessa yhteyttä potilasasiamieheen, jonka tehtävä on neuvoa ja auttaa tilanteissa, joissa potilaan oikeudet toteudu. Tällainen voi olla esimerkiksi potilaan epäasiallinen kohtelu.

– Hän ottaa sen prosessin sitten hoitaakseen, Ruishalme ohjeistaa.