Temperamenttipiirteet ovat yksi Anu Tallgrenin lempiaiheista. Niistä on hyötyä sekä psykoterapiatyössä että omassa elämässä. Niiden avulla hän ymmärtää itseään ja läheisiään paremmin, kuten mitkä piirteet ovat synnynnäisiä.

– Tykkään loogisena ihmisenä, että on jokin työkalu, joka herättää esimerkiksi tunnekeskustelua asiakkaan kanssa. Vastaanottokäynnin jälkeen oivallan itsessänikin jotain uutta, hän avaa.

Sopeutuvuus ja empaattisuus ovat työssä Tallgrenin vahvuuksia. Niistä oli hyötyä aiemmalla uralla: hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelun avohuollon tukitoimia tarjoavassa ryhmäpäiväkodissa jo opiskeluaikoina sekä kymmenen vuotta esikoulun opettajana.

Nyt hän on toiminut kuusi vuotta haaveammatissaan psykoterapeuttina. Tallgren edustaa ratkaisukeskeistä psykoterapiaa, jossa keskitytään nimensä mukaisesti ratkaisujen löytämiseen tulevaisuuteen suuntautuneessa vuorovaikutuksessa.

– Ammatillinen empatia on täytynyt opetella, ja se näkyy työn jäljessä. Näen, että kun ihminen on haavoittuvaisimmillaan, kylmä ammatillisuus on pahinta, mitä voi kohdata.

Huoli nuorista

Suurin osa Tallgrenin asiakkaista on 16–20-vuotiaita nuoria. Koronavuosi on lisännyt etenkin nuorten ahdistuneisuutta.

Asiakaskyselyt ovat Tallgrenin mukaan räjähtäneet käsiin kesän jälkeen, vaikka hänen vastaanottonsa on täynnä. Kyselijöissä nuoret edustavat enemmistöä. Kun tavallisesti kyselyitä Kelan tukemaan pitkään kuntoutuspsykoterapiaan tulee 5–6 viikossa, tällä hetkellä niitä tulee jopa 20.

– Se on todella hurja määrä ja huolestuttavaa. Yleensä yksi terapeutti on 20–25 asiakkaan kohdalla myyty loppuun, eli periaatteessa joka viikko voisi perustaa uuden vastaanoton.

Hän on tehnyt kasvaneeseen tarpeeseen Ensiapua ahdistukseen -etätyöskentelypaketit, jotka ovat jokaisen saatavilla.

– Ei tee mieli avata sunnuntai-iltana konetta, kun joutuu laittamaan viestiä, ettei minulle mahdu asiakkaaksi.

Tampereen Ratinassa sijaitsevan toimiston sijaan Tallgren on pitänyt tänä vuonna etävastaanottoa kodistaan. Vaikka etävastaanoton tietotekninen opettelu sekä fyysisen läsnäolon puuttuminen olivat hänelle itselleen aluksi hyvin raskasta, siitä on seurannut myös jotain hyvää.

Vastoin odotuksia hän on huomannut, että osa nuorista asiakkaista on edennyt vaikeissa asioissa nopeammin etäyhteyden ansiosta.

– He ovat huomanneet, ettei ollakaan niin paljon iholla, kun ollaan etänä. Se on ollut hämmästyttävää, kun ajattelin, että etäyhteys ennemminkin hidastaisi joitain prosesseja. Joillakin on tullut tällaisia läpimurtoja. Olisimme tehneet vuoden vastaanotolla samaa, mitä nyt tulee etänä, hän hämmästelee.

Neljä työpäivää

Tallgren tapaa asiakkaita neljänä päivänä viikossa. Keskiviikko on tarkasti merkitty vapaapäiväksi. Vapaan ottaminen on opittu Tallgrenin mukaan kantapään kautta, koska hän on aina ottanut työnsä kokonaisvaltaisesti.

– Kun valmistuin psykoterapeutiksi ja olin innoissani työstä, otin asiakkaat viiteen päivään viikossa ja huomasin, ettei viikonloppu riitäkään palautumiseen. Aloin miettiä työasioita viikonloppunakin ja ne eivät jättäneet rauhaan.

Työn ja vapaan erottamista piti opetella. Vaikka se oli raju muutos entiseen, nykyinen työ vaati rajaamista.

– Tässä työssä muuten palaa loppuun ihan varmasti.

Jokaisella psykoterapeutilla on oma työnohjaaja. Tallgren käy säännöllisesti omansa luona ja on saanut häneltä neuvoja työstä palautumiseen.

Yksi toimiva keino on ollut mindfulness-harjoitukset, joita Tallgren on tehnyt esimerkiksi työmatkapyöräilyssä.

Terapian päättyminen on merkki onnistumisesta

Tallgren kuvaa hänen ja asiakkaan välistä suhdetta poikkeukselliseksi. Aina työ ei edes tunnu työltä, niin paljon se kaikessa intensiivisyydessään antaa.

– Siinä ollaan niin kaksin asiakkaan kanssa ja saan kulkea niin isoissa asioissa mukana. Kyllä monet ilon itkut on itketty yhdessä, Tallgren kuvailee.

Terapian alussa voi tuntua, ettei vaikeasti masentunut asiakas näe tulevaisuutta ollenkaan. Tuolloin psykoterapeutin rooli on olla kannattelija: selviämme tästä yhdessä. Lopulta asiakas onkin saattanut päästä tavoitteisiinsa.

Asiakassuhteen päättyessä molemmat itkevät, mutta psykoterapeutilla onnen tunne on päällimmäisin.

– Silloin olen tehnyt työni hyvin, kun teen itseni tarpeettomaksi.

Pitkä ihmissuhde jättää jäljen molempiin. Vanhasta asiakkaasta saattaa kuulua uudestaan kolmen vuoden päästä. Se voi olla puhelimeen lähetetty kuva vauvasta, jonka terapiasuhteen aikana nuori asiakas on saanut nyt aikuisiällä.