− Luovuus on halua tehdä asiat eri lailla paremmin, aloittaa ideoiden tuottamiseen erikoistuneen Idealist Groupin perustaja ja luova johtaja Saku Tuominen. Tuominen on kirjoittanut luovuudesta useita kirjoja ja määritelmä on hänen omansa, useaan kertaan koeteltu ja hyväksi havaittu.

Tuomisen mukaan luovuuteen liittyy halu toimia toisin ja se kohdistuu asioihin, joihin tuntee intohimoa ja ongelmiin, joita haluaa ratkaista. Jokaisella työpaikalla luovuus määrittyy toimialan mukaan. Yhtä teoriaa ei ole.

− Olen itse tehnyt paljon töitä etänä jo ennen koronaa. Kun siirryimme toimistosta kokonaan etätyöhön niin mielestäni pystyimme olemaan tehokkaita. Kaikilla oli aikaa, oltiin hyvin läsnä ja pidettiin hyviä palavereita. Se osoitti, että luovuus etätyössä toimii hyvin.

Onnistumista seurasi tuska

Innostuneen alun jälkeen monilla työpaikoilla alkoi kuitenkin kuulua rutinaa. Etätyö tuntui tahmealta ja hommiin oli hankala tarttua.

Kaari onnistumisesta tuskaan on tuttu myös opettaja Matti Airaksiselle. Hän opettaa kuvataidetta lukiolaisille Vaskivuoren lukiossa Vantaalla. Kurssit menivät keväällä täysin uusiksi – mutta onnistuneesti.

− Esimerkiksi valokuvauksen kurssilla olimme aiemmin keskittyneet paljon kameran tekniseen käyttöön mutta nyt kuvattiin kännyköillä. Etätunneilla keskusteltiin aikaisempaa enemmän ilmiöistä ja kuvien sisällöistä.

− Syksyllä tilanne kuitenkin muuttui painajaismaiseksi. Opetettavina kursseina olivat öljyvärimaalaus, keramiikka ja taidegrafiikka – kursseista jokainen vaatii omia välineitä ja läsnäoloa luokassa. Aivan vihoviimeistä pitää etänä, Airaksinen puuskahtaa.

Ratkaisu löytyi: Airaksinen piti luokassaan noutopistettä, josta oppilaat saivat hakea kotiin valmiiksi pussitettuja öljyvärejä ja siveltimiä – tai klöntin savea. Jokin oli kuitenkin toisin.

− Keväällä tuntui, että tästä voidaan oppia uutta, mutta syksyllä otettiin takapakkia: nyt opetus on monissa aineissa muuttunut pelkäksi tehtävien jakamiseksi.

Tuominen tunnistaa Airaksisen haasteet.

− Etätyövaihe alkoi hyvin, mutta kun jossain kohtaa tuli olo, ettei se lopu ikinä, niin tietyntyyppistä väsymystä syntyy kaikille.

Luovuus syntyy turvallisuudesta

Hankalasta syksystä huolimatta Tuominen ei pidä etätyön uusia haasteita pelkkänä pahana.

− Täytyy ajatella kokonaiskuvaa: etätyön syyksi laitetaan paljon sellaista mikä liittyy aikaan, pimeyteen, jouluruuhkaan tai kiireeseen – kaikki ongelmat eivät johdu etätyöstä.

Saku Tuomisen mukaan etätyön onnistumisessa kyse on siitä, mille pohjalle sitä rakennetaan. Kaava on sama kuin luovuudessa.

− Luovuus vaati tietyntyyppistä turvallisuutta. Sitä, ettet tunne oloasi epävarmaksi, vaan ajattelet pystyväsi keksimään jotain arvokasta. Ennen etätyötä rakennettu luottamus kantaa parhaiten, etänä sitä on vaikeampi rakentaa.

Turvallisen olon merkitys näkyy selkeästi myös luokissa. Matti Airaksinen on huomannut, että etänä sosiaalinen paine helpottaa.

− Teini-ikäinen on riippuvainen omasta sosiaalisesta ympyrästään. Jos joku kritisoi ja sanoo että ”tämä on ihan syvältä” niin viisi muuta tarttuu siihen heti. Opiskelijoista osa on varmasti kokenut tämän ajan luovempana kuin ennen. Osaa yksin tekeminen ja luokassa tapahtuvan lyhyen palautteen puuttuminen turhauttaa.

Hybridi toimii parhaiten

Kun normaaliaika joskus koittaa, haluavat sekä Tuominen että Airaksinen säilyttää tiettyjä puolia etätyöstä.

− Monia työpalavereita pystyy pitämään etänä ja varmasti myös osa opetuksesta pidetään jatkossakin virtuaalisesti, Airaksinen uskoo.

Tuomisen mukaan etätyö on tuonut paljon hyvää.

− Olisi iso pettymys, jos täysin palattaisiin vanhaan. Ihminen pitää hyvistä toimintamalleista ja usein etätyö lisää liikkumista, nukkumista ja hyvinvointia.

Edes ad hoc -ideointi ei aina vaadi kasvokkain oloa.

− Olen ravintolatoimintaa ideoivassa whatsapp-ryhmässä ja siellä ideoidaan aivan kuin kohtaisimme kahviautomaatilla, nopeasti ja helposti.

Tuomisen mukaan luovuuden johtamisen ydin on jatkossakin halun sytyttämisessä, ei välineissä.

− Kyse on siitä, olemmeko innostuneita tästä ja millainen ilmapiiri ympärillä on. Haluammeko aidosti tehdä asiat eri lailla paremmin?