Työn kuormittavuuden kokemukset ovat kasvaneet viime vuosina, ja esimerkiksi naisista 25 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Lisäksi mielenterveyden häiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin.

Työn kuormittavuutta voi lisätä huono johtaminen, jossa työntekijän mielenterveyttä ja jaksamista ei huomioida. Kuormittavuus voi kasvaa esimerkiksi silloin, kun työmäärä kasvaa liian suureksi tai työssä ei huomioida työntekijän muuttunutta elämäntilannetta, kuten omaisen sairastumista.

−  Mielenterveyden tukemiseksi olisi tärkeää luoda työpaikalle sellainen kulttuuri, jossa herkästi ja aidosti keskustellaan ja kysytään kuulumisia, kertoo Mieli ry:n aikuistyön yksikön päällikkö Tiina Lumijärvi.

Mielenterveysjohtamisessa panostetaan ennaltaehkäisyyn

Mielenterveysjohtamisessa työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan ja edistetään voimavarana. Käytännössä se tarkoittaa työlainsäädännön edellyttämien suunnitelmien laatimista sekä toimintamallien luomista mielenterveyttä kuormittavien tilanteiden varalle.

Lumijärven mukaan yritykset ovat alkaneet satsaamaan mielenterveyden johtamiseen yhä enemmän viime vuosina.

− Esihenkilöt ovat aidosti kiinnostuneita oppimaan, miten tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja miten ottaa vaikeita asioita puheeksi kunnioittavasti henkilöstön kanssa.

Taustalla piilee Lumijärven mukaan ymmärrys mielenterveyden merkityksestä. Kun työpaikoilla panostetaan ennaltaehkäisevään ja mielenterveyttä edistävään toimintaan, se tuo organisaatioille taloudellista säästöä ja voi tehdä siitä kiinnostavan ja halutun työpaikan.

− Tärkeä näkökulma on silti inhimillisyys. Kun mielenterveyttä tuetaan ja ongelmiin tarvittaessa puututaan, voidaan helpottaa työn tekemistä sekä työntekijän omaa kärsimystä että vaikeuksia kotona ja työpaikalla, Lumijärvi kertoo.

Arvostuksen puute voi vaikuttaa työkykyyn

Työterveyslaitos julkaisi helmikuussa 2020 Hyvän mielen työpaikka: työkalupakki esimiehille -sivuston. Se tarjoaa esihenkilöille käytännön keinoja mielenterveysjohtamiseen, kuten työntekijöiden voimavarojen vahvistamiseen, epäkohtien tunnistamiseen ja kuormittuneiden tai sairastuneiden työntekijöiden tukemiseen.

− Esimerkiksi masennusriskiä aiheuttavat tutkitusti pitkäaikainen epäoikeudenmukaisuuden kokemus johtamisesta, palkkioon tai arvostukseen nähden jatkuva kohtuuton ponnistelu sekä puutteellinen mahdollisuus oman työn hallintaan, kertoo vanhempi asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta.

Näiden tunteiden ja kokemusten ennaltaehkäiseminen edistää työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä. Esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia voi kuitenkin tulla hyvästä johtamisesta huolimatta. Erityisesti silloin on tärkeää, että työntekijän kokemus tulee huomioiduksi.

− Perusasiat, kuten riittävä työntekijöiden määrä ja työn organisointi, ovat tärkeitä. Johdon tulee myös osoittaa arvostusta tehdylle työlle, Mattila-Holappa kertoo.

Jos esihenkilö epäilee, että työntekijällä on ongelmia mielenterveyden kanssa, asiasta on hyvä keskustella yhdessä. Esihenkilöllä on myös velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos se vaikuttaa työntekoon ja muihin työntekijöihin.

− Hyvä tapa aloittaa keskustelu on kertoa omat havaintonsa ja kysyä, onko työntekijä huomannut samoja asioita itsessään. Sen jälkeen voi yhdessä pohtia, mitä työntekijän mielenterveyden tukemiseksi voisi tehdä.