Laki uudistuu

Suomen ilmastolaki on tällä hetkellä keskellä muutosprosessia. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa vastaamaan nykyisen hallitusohjelman ilmastotavoitteita. Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lakiuudistuksella pyritään varmistamaan tavoitteen toteutumista. Vuodesta 2035 eteenpäin tavoitteena on hiilinegatiivisuus.

Uutta ilmastolakia on valmisteltu syksystä 2019. Juuri päättyneeltä yleiseltä lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta luonnokseen voidaan tehdä muutoksia ennen kuin se on tarkoitus esitellä eduskunnalle tammikuussa 2022. Lain toivotaan astuvan voimaan ensi vuonna.

Muutoksena alkuperäiseen lakiin olisi myös pykälä saamelaisesta ilmastoneuvostosta. Voimassa olevassa laissa saamelaisoikeuksia koskevaa pykälää ei erikseen ole.

Päivitettyjä tavoitteita ja edistyksen seurantaa

Sitran asiantuntija Tuuli Hietaniemi näkee Suomen ilmastolaissa ja uudistusluonnoksessa kiiteltävää.

– Tähän lakiuudistukseen ollaan kirjaamassa välitavoitteita vuosille 2030 ja 2040 sen lisäksi, että meillä oli ennen vuoden 2050 tavoite, mitä tässä nyt päivitetään. Tällä kyseisellä lakimuutoksella voidaan vielä lisätä ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä.

Vuosien 2030, 2040 ja 2050 ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteita.

Lakimuutoksessa ollaan myös täsmentämässä sääntelyä ilmastotoimien seurannasta ja ilmastovuosikertomuksesta. Sekä Sitra lausunnossaan että Hietaniemi itse näkevät luonnoksessa asian suhteen hyvää.

– On hyvä, että tämä tarkastelu on mukana. On selkeä parannus uudistettuun ilmastolakiin, että tehdään uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuvaa tarkastelua. Näemme, että ilmaston kuumenemisesta saatava tieto päivittyy todella nopeasti. On hyvä, että meillä on laki, joka pystyy huomioimaan muuttuvan tilanteen ja reagoimaan siihen.

Lisätoimista voidaan päättää, mikäli seurannassa ilmenee tarvetta. Toisaalta Sitran lausunnossa todetaan myös, että ”suhteellisen merkittävä lisätoimien tarve”, josta luonnoksessa puhutaan, kaipaisi tarkempaa määrittelyä.

Ilmastopaneelin rooli, hiilibudjettien puute ja toiveikas tulevaisuus

Maininnan saa myös Ilmastopaneelin roolin vahvistaminen.

– Ilmastopaneelista on tullut hyvin vakiintunut instituutio Suomessa ja tämä laki selkeyttää sen roolia.

Puutteeksi ja itse kaipaamakseen lisäykseksi luonnokseen Hietaniemi mainitsee hiilibudjetit.

– On sääli, etteivät hiilibudjetit ole mukana lakiluonnoksessa. Ne ovat esimerkiksi Iso-Britannian ilmastolaissa olleet jo pitkään käytössä. Ne tuovat omalta osaltaan ennakoitavuutta. Ilmakehä kun ei katso sitä minkälainen prosentuaalinen päästövähennys on tapahtunut tiettynä vuonna verrattuna tiettyyn referenssivuoteen, vaan se katsoo sitä hiilidioksidin kokonaismäärää ilmakehässä. Hiilibudjetit ovat siinä mielessä parempi tapa mitata edistystä.

Yleisesti Hietaniemi on varsinkin ilmastopolitiikan pitkän aikavälin suuresta kuvasta toiveikas.

– Ilmastopolitiikassa suunta on ollut selkeä: pyritään vähentämään päästöjä. Yhteiskunnassa pyörä on kääntynyt niin, että kyllä me olemme menossa kohti sitä hiilineutraaliutta. Minun on vaikea nähdä, että tässä tulisi muutosta toiseen suuntaan.

Voit kuunnella gallupin ilmastonmuutoksen herättämistä ajatuksista Tampereen yliopistolla tästä.