Ilmastoaktivismi on lisääntynyt erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla aktivistien vastustajat ovat nostaneet päätään. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähteen mukaan ilmastoaktivismiin kohdistuvia negatiivisia reaktioita perustellaan usein vetoamalla siihen, että Suomen kokoisen maan teoilla ei ole vaikutusta suurempaan kuvaan.

– Yksi retorinen tapa on se, että viitataan realismiin. Sanotaan, että Suomi on niin pieni, ettei meidän teoillamme ole vaikutusta, Lähde kuvaa.

Vallalla on siis vieläkin jossain määrin käsitys siitä, että Suomella olisi oikeus luistaa ilmastopolitiikassa, mutta toisaalta myös ajatellaan, että Suomi on jo tehnyt voitavansa. Lähde kuitenkin muistuttaa, että asia ei ole näin. Todellisuudessa Suomi on ollut viime vuosina huomattava vastustelija esimerkiksi EU:n ilmastopolitiikassa.

Ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitaan vankkaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Suomen roolin vähättely ja realismiin vetoaminen antavat vääristyneen kuvan siitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida.

– Mitä enemmän on vapaamatkustajia tai vitkuttelijoita, sitä vaikeampaa asiassa on edistyä, Lähde summaa.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.