Abiturientti Silja Alanaatu on löytänyt itselleen sopivat palautumiskeinot ylioppilaskokeiden stressiä vastaan. Luonnossa lenkkeily on oivaa vastapainoa lukemiselle.

“Oli rankkaa pysäyttää koko muu elämä” – Abiturientti Silja Alanaatu pakeni uupumusta luontoon

Ylioppilaskirjoitukset ovat monelle lukiolaiselle elämän toistaiseksi tärkein koetus. Suoriutumispaineet vain kovenevat, ja palautumisen tärkeys unohtuu helposti valkolakkia jahdatessa.

Kun Silja Alanaatu astuu Atalpan palloiluhallista kirpeään ulkoilmaan, on kuin taakka tippuisi harteilta. Abiturientin on taas helpompi hengittää.

Maskin takana on puhistu viime tunnit vety-yhdisteiden kiehumispisteiden ja asetyylisalisyylihapon synteesin kimpussa. Nyt kasvot valtaa huojentunut hymy, sillä kemian koe vei syksyn ylioppilaskirjoitukset Alanaatun osalta päätökseen.

– Tyhjä olo, kun on valuttanut kaiken tiedon ulos. Nyt pystyy keskittymään juttuihin, joista nauttii, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa opiskeleva nuori iloitsee.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on lisännyt ylioppilaskirjoitusten painoarvoa. Tämän tiedostaa myös Alanaatu, jonka tavoite on päästä lääketieteelliseen todistuksen turvin.

Kemian kaavojen ja biologian käsitteiden lisäksi stressi on muodostunut Alanaatulle tutuksi seuralaiseksi. Alkusyksyn haparoinnin jälkeen lukiolainen ymmärsi, että kokonaisuus ratkaisee, eikä koesuoritus ole yhdestä lukutunnista kiinni.

Erityisen vaikeita olivat viimeiset kymmenen päivää ennen koitosta, jolloin kirjoituksiin osallistuvat jäivät etäkouluun ja vapaaehtoiseen karanteeniin. Alanaatu kuvailee ajanjaksoa intensiiviseksi.

– Oli rankkaa pysäyttää koko muu elämä. Esimerkiksi partio- ja tanssiharrastukseni jäivät, koska piti välttää kontakteja ja lisästressiä.

 

Silja Alanaatu sohvalla selaamassa kouluvihkoa läppärin edessä.
Etenkin vanhempien kanssa keskustelu antoi Silja Alanaatulle lohdullista perspektiiviä. Silloin hän ymmärsi, että ylioppilaskokeiden vaikutus elämän suuntaan on lopulta ollut kovin pieni.

Toimivat palautumiskeinot vievät ajatukset muualle

Palautuminen on tehokkainta, kun sekä keho että mieli rentoutuvat. Psykologi Anniina Virtanen suosittelee esimerkiksi luonnossa liikkumista vastapainoksi opiskelulle.

– Tärkeää on päästä henkisesti irrottautumaan kuormittavista asioista, Työterveyslaitoksella tutkijana työskentelevä Virtanen tiivistää.

Kun pieleen menneet tehtävät ja riittämättömyyden tunne ottivat vallan, Alanaatu haki turvaa läheisen järven rannoilta. Lenkkitossut sujahtivat jalkaan, ja liike lähetti hartioihin pesiytyneet jännitykset ja jumit matkoihinsa.

Peukalo epäröi hetken näytön päällä, kuunnellaanko tänään musiikkia vai podcastia. Korviin kuiskitut tarinat tosielämän rikoksista ja murhamysteereistä varastavat huomion ja ovat siksi rentouttavia.

Ahdistavat ajatukset on helpoin unohtaa hetkeksi, kun polun hiekkaa pölisyttää toinenkin jalkapari. Kavutessaan ylä- ja alamäkiä kavereiden rinnalla Alanaatu huomasi muidenkin painiskelevan samojen huolien kanssa.

Myös Virtanen korostaa sosiaalisen tuen merkitystä. Usein kuormittavat asiat asettuvat mittasuhteisiin, kun niitä pääsee jakamaan jonkun kanssa.

 

Silja Alanaatu kuuntelemassa kuulokkeista podcastia.
Lenkillä Silja Alanaatu kuuntelee podcasteja murhamysteereistä. Kuumottavat tarinat vangitsevat huomion ja auttavat irrottautumaan stressaavista ajatuksista.

Levännyt kokelas suoriutuu paremmin

Vaikka mielekkäiden asioiden tekeminen on pääkopalle hyväksi, alkaa sitkeä ääni mielen perukoilla supista, että pitäisi olla lukemassa. Syyllistä oloa on vaikea karistaa huolimatta siitä tiedosta, että vapaapäiviäkin tarvitaan.

Psykologi Virtanen muistuttaa, että lepääminen auttaa suoriutumaan tehokkaammin. Ylikuormittuneena on vaikea omaksua uutta niin, että se todella jäisi mieleen.

Alanaatu kuunteli itseään, kun jaksamisen rajat alkoivat tulla vastaan. Vaati rohkeutta pitää useamman päivän putki, jolloin kirjat seisoivat koskemattomina huoneen nurkassa. Pienestä hengähdystauosta seurasi kaivattu loppukiri kertausurakalle. Lukiolainen uskoo, että ilman sitä uupumus olisi iskenyt rajusti.

Tänään Alanaatu juhlistaa hetkellistä vapautta ystävänsä kanssa ravintolaillallisen äärellä.

– Kirjoitukset verottivat henkistä puolta. Olo rauhoittuu pikkuhiljaa, pohtii nuori luottavaisena.

 

Potretti Silja Alanaatusta puun edustalla.
Monelle rentoutuminen merkitsee sohvan nurkkaa ja television välkehdintää. Etäopiskeluun yhdistettynä se ei sopinut Silja Alanaatulle, koska koko päivän viettäminen samassa huoneessa ei virkistänyt.