Somealustoissa tapahtuva verkkohäirintä on pahentunut viime vuosina. Naisten Linja julkaisi viime kuussa raportin, jossa kerrottiin joka viidennen vastaajan kokevan verkkohäirintää viikoittain.

Muutama anonyymi poliittinen vaikuttaja kertoi Moreenimedialle kokemuksistaan verkkohäirinnän kanssa. Etenkin Twitter nousi vastauksissa esille.

– Poistuin kokemuksieni jälkeen Twitteristä ja vältän kommentoimista postauksissa, joista tiedän voivani saada häirintää, yksi anonyymi vastaaja kuvailee.

Nämä kokemukset eivät tule yllätyksenä Jasmin Tuomelle, Lahden Vihreiden nuorten puheenjohtajalle. Hän on todistanut verkkohäirintää ja joutunut myös sen kohteeksi. Tuomi on huomannut, että häirintä kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöjen edustajiin.

– Kyllä naiset ja vähemmistöihin kuuluvat poliitikot saavat osakseen enemmän häirintää kuin valkoiset heteromiehet.

Myös Vasemmistoliiton varavaltuutettu Aatu Korhonen on huomannut muutoksen Twitterin keskustelukulttuurissa. Hän on ollut aktiivinen Twitterissä jo vuosia.

– Pari vuotta sitten pystyttiin keskustelemaan toisia kunnioittaen. Nykyään tuntuu, että vain kärjistämällä ja haukkumalla saa näkyvyyttä.

Twitter muuttaa politiikan pelisääntöjä

Tampereen yliopiston tutkija Elisa Kannasto uskoo, että häirinnälle on monta syytä. Itse poliitikon ammatti herättää tunteita somekäyttäjissä.

– Moni ajattelee, että roolinvalinta poliitikoksi on ikään kuin oikeutus laajalle julkiselle tarkastelulle ja arvioinnille, Kannasto selittää.

Kannasto kuitenkin uskoo, että muutos johtuu perimillään itse poliittisen keskustelun muutoksesta. Osa poliittisesta keskustelusta on siirtynyt journalistisesta mediasta Twitteriin.

– Politiikka herättää ja on aina herättänyt vastakkainasettelua, mutta erityisesti Twitterin nopea ja suora vuorovaikutus antaa tilaa kaikenlaiselle ilmaisulle, kun valmiita sääntöjä ei oikein ole.

“Rajanvedot ovat vaikeita”

Tuomi sanoo suoraan, ettei Twitter tee tarpeeksi estääkseen somehäirintää.

– Moni tuttu on kokenut ihan hirveää häirintää, eikä sen eteen ole tehty oikein mitään. Vihapuhekin on yhä laillista Suomessa.

Vihapuheen estäminen on kuitenkin Kannaston mukaan haasteellista, koska raja vihapuheen ja kritiikin välillä on usein häilyvä. Käsite on niin tulkinnanvarainen ettei poliisi tai mikään somealusta voi tehokkaasti puuttua siihen.

– Poliisilla ei ehkä ole kovinkaan paljon keinoja puuttua näihin eri alustoilla käytäviin keskusteluihin juuri tuon tulkinnallisuuden ja rajanvetojen ongelmallisuuden takia, Kannasto sanoo.

– Twitter taas ei alustana oikein haluakaan lähteä ottamaan kantaa, sillä pitäydytään tuossa ajatuksessa että ”ollaan vain alusta”, jossa käyttäjät toimivat ja tuottavat sisältöä.

Naisten Linjan kyselyyn vastanneista yli puolet on vähentänyt mielipiteidensä ilmaisua häirinnän seuraamuksena. Tuomi toivoo, ettei kukaan lopettaisi tai välttelisi poliittista toimintaa vihapuheen vuoksi.

– Vaikka some on todella toksinen paikka, ei pidä pelätä lähteä vaikuttamaan.