Lapsena koettu köyhyys voi vaikuttaa miltei kaikkeen lapsen elämässä.

– Lapsi voi miettiä, jääkö hän ulkopuolelle, kun ei voi osallistua samalla tavalla tai ei ole varaa tiettyihin asioihin. Voidaan puhua pienistäkin summista, mutta niillä voi olla iso merkitys lapselle, Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheköyhyyden asiantuntija Aino Sarkia sanoo.

Myös häpeän ja huonommuuden tunteet, joita köyhyyteen tai oman perheen rahatilanteeseen liittyy, painavat mieltä jo lapsena. Sarkia sanoo lapsuuden ja nuoruuden olevan herkkää ikää, jolloin peilataan itseään muihin ja rakennetaan omaa identiteettiä.

Suomen pienituloisista noin 128 000 on alle 18-vuotiaita, selviää vuoden 2019 tulonjakotilastosta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli samana vuonna kaikkiaan noin 669 000 pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvaa henkilöä.

Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä pienituloisuusraja oli 32 200 euroa vuonna 2019. Jos siis koko perhe tienaa kuussa yhteensä alle 2700 euroa, olisi se pienituloinen. Pienituloisuusrajana pidetään 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Myös hyvä tulotaso näkyy valinnoissa

Moreenimedian teettämässä kyselyssä kartoitettiin vastaajien kokemuksia perheidensä koulutustaustan ja tulotason vaikutuksista heidän omaan elämäänsä.

Lähes 55 prosenttia vastaajista ei kokenut vanhempiensa tulotason vaikuttaneen lainkaan omiin koulutus- ja ammattivalintoihinsa.  Noin 60 prosenttia vastaajista kertoi, että koulutuksen tai ammatin valintaan on ennemmin vaikuttanut kiinnostus. Toisaalta osa vastaajista mainitsi myös korkeamman koulutus- tai tulotason tavoittelun vaikuttaneen omiin valintoihinsa.

”Haluan pohtia, miten köyhä/työväenluokkainen tausta vaikuttaa omiin korkeakouluopintoihini. Vanhemmat ovat halunneet minulle paremman koulutuksen kuin heillä, ja siksi kannustaneet eteenpäin”, 25–30-vuotias kyselyyn vastaaja kirjoitti.

”Olen tottunut elämään melko hyvän tulotason perheessä lapsuuteni, ja se on ehkä osasyy siihen että olen itsekin ohjautunut sellaiselle alalle, jossa on mielestäni riittävän hyvä tulotaso tulevaisuutta ajatellen”, 18–24-vuotias vastaaja sanoi.

Köyhyys voi siirtyä sukupolvelta toiselle

Aino Sarkia sanoo, että köyhyyden ylisukupolvisuus on tutkimusnäytön valossa edelleen olemassa oleva ilmiö Suomessa. Lapsena koettu köyhyys voi näkyä myöhemmin esimerkiksi mielenterveysongelmina sekä matalampana koulutustasona ja sitä kautta ongelmina työllistymisessä.

– Köyhyys voi aiheuttaa häpeän kokemuksia ja näköalattomuutta myös aikuisuudessa. Jos henkilö on pitkään elänyt köyhänä, tulevaisuuden näkymät saattavat olla kapeammat.

Myös osa kyselyyn vastaajista kertoi perhetaustansa vaikuttavan keskeisesti elämäänsä ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa.

”Välillä iskee ulkopuolisuuden tunne, kun keskustelee opiskelukavereiden kanssa. Itseään epäilee jopa pystyvyydessä käydä opintoja, sillä ymmärtävää tukea ei ole tarjolla lähipiirissä”, 18–24-vuotias vastaaja sanoi.

”Kasvaminen hyvän elintason piirissä, jossa harrastuksille ja turvalliselle, sekä viihtyisälle elinympäristölle on ollut mahdollisuus, on motivoinut myös itseäni kouluttautumaan ja työskentelemään tehtävissä, joista saadut tulot riittävät samanlaisten olosuhteiden tarjoamisen myös omalle jälkikasvulle”, 25–30-vuotias vastaaja kertoi.

Rahatilanteesta on syytä puhua kunnioittavasti

Lapsiperheköyhyyden poistamiseksi ei ole yhtä ratkaisua, vaan ongelmaa tulee Sarkian mukaan tarkastella monelta eri kannalta. Yksi keino, jolla tilannetta voisi parantaa, on toimeentulon turvaaminen ja etuuksien korottaminen. Hän lisää, että myös palveluiden saatavuus on tärkeässä roolissa lapsen hyvinvoinnin tukemisen kannalta ja siksi koko palvelukokonaisuuden tulisi olla kunnossa.

Suomessa rahasta ja omasta rahatilanteesta puhuminen ei ole helppoa. Aino Sarkia toivoisi yleiseltä keskustelulta kunnioittavuutta ja inhimillisyyttä, sillä etenkin sosiaalisessa mediassa keskustelu voi äityä usein syyllistäväksi.

– Vaikka perheessä on vaikea taloudellinen tilanne, se ei tarkoita automaattisesti, että lapsesta kasvaisi huonovointinen. Tutkimukset kertovat yleiskuvaa, mutta yksilöiden välillä on tietenkin vaihtelua, hän summaa.