Kulttuuri- ja taidealalla kestää toipua korona-ajasta noin neljä vuotta, arvioi kulttuurin ja taiteen edunvalvoja KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Hänen mukaansa alan taloudelliset menetykset ovat olleet yhteensä noin miljardi euroa.

Rahapula on aiheuttanut myös muita vahinkoja, kuten mielenterveysongelmia. Alalla on raportoitu vakavista ahdistuksen ja masennuksen oireista.

– Tarvittaisiin parantavia ja elvyttäviä toimia koko kulttuuri- ja taidealalle, Meriläinen toivoo.

Yksi alan tulevaisuuden haasteista on se, että tulevat sukupolvetkin löytävät kulttuurin pariin. Sen kannalta elintärkeässä roolissa ovat lapset.

– Elinikäinen rakkaus tanssitaidetta kohtaan voi kehittyä balettitunneilla, joilla käydään pienenä. Kulttuuri- ja taideharrastajien joukosta nousevat sekä tulevat taiteilijat että yleisö. Siksi lasten ja nuorten taidekasvatuksen ja -harrastusten elvyttäminen on alan tärkein tavoite seuraavalle viidelle vuodelle.

Tietämättömyys tulevasta vaikeuttaa toimintaa

Tamperelaisen elokuvateatterin Art House Cinema Niagaran teatterinhoitaja Juha Elomäki kokee, että vaikeinta korona-ajassa on ollut tietämättömyys tulevasta, vaikka elokuva-ala onkin hänen mukaansa jatkuvaa aaltoliikettä.

Pandemian aikana Niagara on ollut yhteensä kiinni noin vuoden ajan.

– Tiukempien kokoontumisrajoitusten aikana harvemmin kyseltiin yksityisnäytöksistä. Aina kun projektorin käynnistää, se maksaa satoja euroja, Elomäki selittää.

Niagara avautui jo toukokuussa, vaikka monet kulttuurikohteet käynnistivät toimintansa uudelleen vasta syksyllä. Mediassa on käsitelty paljon kulttuurialaa koskevia rajoituksia, joita Elomäki kritisoi.

– Päättäjillä ei ole ollut nähtävästi mitään tietämystä siitä, millaisia ovat kulttuuritapahtumat, joissa ihmiset istuvat hiljaa paikallaan kaksi tuntia katsoen eteensä.

Toiset voittivat, toiset pärjäsivät

Kulttuuritoiminta ei ole kuitenkaan täysin kadonnut korona-aikana. Jotkin alat ovat jopa kasvattaneet suosiotaan.

– Kulttuuri on moninaista, ja esimerkiksi äänikirjamyynti on kasvanut valtavasti. Aina löytyvät voittajat ja pärjääjät, Meriläinen täsmentää.

Ihmiset ovat nyt löytäneet tiensä takaisin elokuvateattereihin, kuten Tampereen Niagaraan.

– Isoja uhkakuvia, kuten filmistä digiaikaan siirtyminen, on ollut ennenkin. Elokuva-alalla menee kaikesta huolimatta hyvin, kertoo teatterinhoitaja Elomäki.

Meriläisen mukaan osa empii vielä kulttuuririentoihin lähtemistä, ja se voi näkyä lippujen myynnissä jopa pari vuotta.

– Yleisön luottamuksen palauttamisessa menee oma aikansa. Ihmiset ovat oppineet pelkäämään isoja joukkoja, ja kokoontuminen vieraiden ihmisten kanssa yhteen on yleensä kulttuuritapahtumien idea, toteaa Meriläinen.

Mitä tamperelaiset ovat mieltä kulttuurimaailman avautumisesta? Kuuntele ja lue gallup täältä.