Taidealalla opettajan taiteellista osaamista ja vahvaa aineenhallintaa arvostetaan usein enemmän kuin pedagogisia taitoja. Taiteilijuuden yllä leijuu nerouden myytti, joka vaikuttaa myös taideinstituutioiden rakenteissa ja opetuskulttuureissa.

Opettaja, taiteilija ja tutkija Raisa Fosterin mukaan pikaratkaisuja taidealojen opetuskulttuurin muuttamiseksi ei ole olemassa. Fosterin mukaan ongelmana on, että opetusta yritetään muuttaa usein liian pinnallisin ratkaisuin.

– Todellisuudessa taidepedagogien olisi pohdittava opettamisen arvokysymyksiä enemmän. Millaisia taiteilijoita haluamme kouluttaa? Haluammeko kouluttaa taiteilijoita, jotka toistavat työssään jo olemassa olevia taidekäsityksiä vai haluammeko kouluttaa kriittisiä ajattelijoita ja rohkeita taidekentän uudistajia?

Foster kehottaa myös pohtimaan sitä, millaisia henkilöitä valitaan taideopiskelijoiksi. Taidekäsityksiä tulisi perustavanlaatuisesti ravistella instituutioiden sisällä.

– Millainen on meidän käsityksemme esimerkiksi tanssijasta ja tanssijan kehosta? Voisimmeko ottaa tanssin opiskelijaksi esimerkiksi henkilön, joka on pyörätuolissa?

Taidekäsitysten ravistelun ja arvokysymysten pohtimisen lisäksi Foster toivoo avointa keskustelua opetuskulttuureista taideinstituutioiden sisällä. Erityisesti opiskelijoiden ääntä tulisi kuunnella.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.