Pyöräilijät ovat Tampereella yhä toisarvoisessa asemassa päättäjien puheista ja ohjelmista huolimatta. Tämä näkyi Tampereen polkupyöräilijöiden puheenjohtajanakin toimineen Minna Takalan mukaan esimerkiksi ratikan työmaajärjestelyissä.
Pyöräilyn edistäminen Tampereella
- Kaupungin strategiassa asetetaan tavoitteeksi kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta 58 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Osuus oli 54 prosenttia vuonna 2012.
- Vuonna 2016 pyöräilyn osuus tamperelaisten kulkutapajakaumasta oli 9 prosenttia. Tampereella asuvat pyöräilevät valtakunnallista tasoa vähemmän.
- Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa luvataan, että palvelut ja työpaikat tuodaan kävellen ja pyöräillen paremmin saavutettaviksi ja liikenneverkko jäsennetään nykyistä enemmän kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla.
– Silloin useampi valitsee pyörän sijaan auton, koska se on kaupungin viesti, harmittelee Takala.
Ratikka uudisti keskustan liikennejärjestelyjä. Takala kehuu Hämeenkadun parantuneita pyöräilyväyliä, mutta toivoisi niiden erottuvan selvemmin. Nykyisellään pääkadun kulkijat harhautuvat helposti väärille kaistoille.
Toisena epäkohtana Takala pitää Tammerkosken Patosiltaa. Kapean sillan pitäisi samaan aikaan olla sekä pyöräilyn pääreitti että torialue, jossa ihmiset parveilevat ihailemassa kansallismaisemaa.
– Sillalla ei ole toisistaan selkeästi eroteltuja pyörätietä ja jalkakäytävää, mutta tuskin sekään pelastaisi tilannetta. Kulkijat eivät yksinkertaisesti mahdu. Frenckellin puolen aukon leventämisestä on keskusteltu, mutta parempi ratkaisu olisi toinen ylityspaikka, pohtii Takala.
Kosken voi ylittää myös viereisellä Satakunnansillalla, mutta silloin pyöräilijän on siirryttävä ajoradalle muun liikenteen sekaan. Osalta tämä luonnistuu, mutta esimerkiksi lapsille ratkaisu ei ole ihanteellinen.
Myös osa aikuisista vierastaa ajorataa, ja sortuu rikkomaan liikennesääntöjä pyöräilemällä jalkakäytävällä. Tampereella nopeusrajoituksia on laskettu monin paikoin 30 kilometriin tunnissa, jotta polkijatkin uskaltautuisivat ajoradalle. Takala on tarkka käsitteistä: kyseessä on nimenomaan ajorata, ei autotie.
Hämmennys saa rikkomaan liikennesääntöjä
Liikennesääntöjä rikkovat pyöräilijät ovat tuohtuneiden mielipidekirjoittajien ja somekeskustelijoiden vakioaihe. Takala muistuttaa, että säännöt ovat toisinaan myös autokoulun käyneillä hukassa.
– Rikkeitä aiheuttaa sekava ympäristö, kuten huonosti erottuvat pyörätiet. Nopein keino karsia vaaratilanteita olisi väistämissääntöjen selkeyttäminen.
Myös pyöräilyreitistössä olisi yhdistyksen mielestä viilaamisen varaa. Esimerkiksi Ratinan rantatiellä, kauppakeskusten takana, moni jatkaa matkaansa pyöräilyn kieltävän liikennemerkin jälkeen, koska pyörätie päättyy kuin tyhjään. Polkupyörän kuljettaja jää miettimään, missä hänen kuuluisi matkaansa jatkaa.
Yhdistys ei nimittäisi Tamperetta vielä täysin valmiiksi pyöräilykaupungiksi.
– Pyörä pitäisi ensin nähdä oikeana ajoneuvona, eikä mieltää pyöräilyä siten, että siellä ne vähän ajelevat sinne tänne, painottaa Takala.
Miten keskustassa pyöräily sujuu tamperelaisilta tätä nykyä? Lue ja kuuntele gallup täältä.