Janne Kröger on saksan opinnoissaan tekemisissä runojen kanssa.

Runot herättävät tunteita, vaikka varsinaiset runokirjat eivät kuulukaan ihmisten arkeen – ”Aika vähän tulee luettua runoja”

Monet lukevat tai kuuntelevat kaunokirjallisuutta, mutta runoutta ihmiset kuluttavat vähemmän. Runoutta voi kuitenkin havaita kaikkialta. Gallup-vastaajien elämässä runous näkyy niin opinnoissa, kovien kansien välissä kuin 15-vuotiaan serkun taiteiluissakin.

Moreenimedia selvitti gallupissaan, lukevatko tamperelaiset runoja. Vaikka gallupiin vastanneet Maria Kankkonen, Arja Liikanen ja Janne Kröger eivät aktiivisesti lue painettuja runoja, runous näkyy heidän kaikkien elämässään jotenkin.

– Aika vähän tulee luettua runoja, Kankkonen sanoo ja jatkaa, että kirjoittaminen ja taide ovat kuitenkin lähellä sydäntä.

Kankkonen nimeää lempirunoilijakseen 15-vuotiaansa serkkunsa, joka on hänen mielestään taitava kirjoittaja.

Liikanen törmää runouteen enimmäkseen muun kuluttamansa kirjallisuuden yhteydessä. Krögerille runous taas on tullut tutuksi hänen saksan kielen ja kulttuurin opinnoissaan. Hän mainitseekin itselle tutuimmaksi runoilijaksi 1800-luvulla vaikuttaneen Heinrich Heinen. Liikaselle ensimmäisenä mieleen tulevat runoilijat ovat Eeva-Liisa Manner ja Katri Vala.

Arja Liikanen yliopiston aulassa
Arja Liikanen
Maria Kankkonen yliopiston aulassa
Maria Kankkonen
Janne Kröger Linnan aulassa
Janne Kröger

Kuuntele gallup:

Lue gallup tästä.

Lue lisää runoudesta tästä.