Dosentti ja neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen kertoo, että aivoterveyden merkitykseen työelämässä on alettu kiinnittää enemmän huomiota viime vuosina. Hän on myös asiantuntijana Kestävä aivoterveys –yhteistyöhankkeessa, jossa keskitytään tunnistamaan aivoterveyttä kuormittavia tekijöitä, sekä kehittämään työhyvinvointia lisääviä toimintatapoja. Hankkeessa ovat mukana Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut, Tampereen yliopisto sekä Tampereen yliopistollinen sairaala.

Aiemmin työelämässä on keskitytty enemmän fyysiseen ergonomiaan, eli tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin. Viime vuosina huomiota on suunnattu myös aivojen tiedonkäsittelytoimintoihin ja sen rajoitteisiin, sekä tunnetoimintoihin. Näiden toimintojen kuormitustekijöitä voidaan vähentää kognitiivisen ja affektiivisen ergonomian työkaluja kehittämällä.

Hartikaisen mukaan tarvitaan lisää tutkimustietoa työuupumuksen vaikutuksista nimenomaan aivojen eri toimintoihin. Näitä aivovaikutuksia selvitetään myös osana hanketta.

– Toistaiseksi on keskitytty ihan diagnostiikassakin hyvin paljon siihen psykologiseen puoleen, esimerkiksi miten ihminen kyynistyy työssään. Psykologisten vaikutusten lisäksi työuupumuksella on vaikutuksia myös aivojen toimintaan ja jopa rakenteeseen.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.