Yliopiston toivotaan ottavan vähemmistöjen tarpeet nykyistä paremmin huomioon, paljastaa Moreenimedian teettämä kysely. Lähes kaikilla vastanneista oli parannusehdotuksia toimintaan. Esimerkiksi sukupuolineutraalit ilmaukset ja wc-tilat nousivat keskeisiksi kehityskohdiksi.

Kolmatta vuotta Tampereen yliopistossa tietojenkäsittelyä opiskeleva Meisi Jalasjoki tunnisti itsensä ei-binääriseksi noin vuosi sitten. Jalasjoki on toiminut aktiivisesti ainesjärjestötoiminnassa fuksivuodesta asti. Näkyvänä toimijana Jalasjokea jännitti, miten asia otetaan vastaan, ja hän tunsi huolta mahdollisesta häirinnästä.

– Olen avoin ihminen, eikä minua ole ennen kiinnostanut, mitä muut ajattelevat. Jokin asia tässä ilmapiirissä on kesken, hän sanoo.

Tampereen yliopistossa on perustettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, jonka tehtävä on edistää tasavertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Työryhmän jäsen, henkilöstöasiantuntija Raisa Suominen pitää asioista keskustelemista edellytyksenä muutokselle.

– Yhdenvertaisuutta edistetään kohtaamalla opiskelijat yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, Suominen kertoo.

Kysely nosti esiin useita ongelmia

Konkreettisista epäkohdista Jalasjoki ja kyselyn vastaajat mainitsevat sukupuolittamisen esimerkiksi kielikursseilla. Luentotilaisuuksissa olisi tärkeää uudistaa käytäntöjä. Etenkin oikeiden pronominien käyttöön tulisi kiinnittää huomiota. Kurssikirjallisuudessa käytetään he/she-ilmausta, vaikka they olisi sukupuolineutraali ja kieliopillisesti oikein.

– Esitellessä itseään vieraskielisessä keskusteluympäristössä pitäisi olla normaalia kertoa pronomininsa, jotta se olisi tasavertaista. Niin, että ei itse aina tarvitsisi olla se outo, joka korjailee, Jalasjoki toivoo.

Jalasjoki mainitsee parannusehdotukseksi henkilökunnan kouluttamisen vähemmistöjen kohtaamisesta, mikä nousi esille myös kyselyssä. Tämä pitäisi sisällään myös kurssikirjallisuuden ja työtapojen päivittämisen.

Suomisen mukaan opettajille on jo nyt tarjolla erilaisia koulutuksia aiheesta. Koulutukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia.

– Osa opiskelijoista, opettajista ja henkilökunnasta on hyvin valveutuneita, Suominen mainitsee.

Yleisin yksittäinen esille noussut teema kyselyssä oli sukupuolitetut vessat. Suomisen mukaan unisex-vessoja löytyy jo yliopistolta. Pääosa vessoista on silti merkattu joko miehille tai naisille. Jalasjoen mielestä se on turhaa.

– Haluaisin ajatella, että olemme moderni yliopisto ja meillä on progressiivinen ylioppilaskunta. Silti tilanne on tämä, hän toteaa.

Turvallinen ilmapiiri kumpuaa yhteisöstä

Moni kyselyssä noussut ongelma liittyy yleiseen ilmapiiriin. Myös yhdenvertaisuustyöryhmän tavoite on olemassaolollaan tuoda näkyvyyttä näille teemoille ja siten luoda ymmärrystä sekä turvaa.

– Kehityksessä vuorovaikutus ja viestiminen ovat tärkeässä roolissa, Suominen arvioi.

Osa kyselyyn vastanneista näkee kuitenkin yliopiston osuuden juhlapuheina ja korulauseina suorien tekojen ja muutoksen sijaan. Yliopiston oma linja tuntuu keskustelussa jäävän taka-alalle.

– Killat ja järjestöt ovat ottaneet esimerkiksi somessa kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Myös yhdenvertaisuuslautakuntia on parilla ainejärjestöllä syntynyt opiskelijoiden aloitteesta. Yliopisto voisi ottaa itse näkyvämmin kantaa yhdenvertaisuuden puolesta, monet yllä mainituista ovat opiskelijalähtöisiä muutoksia, eräs kyselyn vastaajista kommentoi.

Turvallisen ja hyväksyvän yliopistoympäristön luominen on siis vielä kesken.

– Isomman opiskelijayhteisön keskuudessa on edelleen kahtiajakoa, eikä yhteisö ole täysin turvallinen kaikille. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puuttua asioihin, Jalasjoki sanoo.