Tampereen yliopiston opiskelijat ja henkilökunta kokevat yliopiston esteettömyyden puutteelliseksi. Tämä selviää Moreenimedian teettämästä esteettömyyskyselystä.

Kyselyyn vastanneista yli 90 prosenttia koki yliopiston fyysisen esteettömyyden toteutumisessa jonkinasteisia puutteita. Lisäksi 70 prosenttia kertoi kohdanneensa itse tai nähneensä jonkun toisen kohtaavan esteettömään liikkumiseen liittyviä ongelmia.

Sisäänkäyntien ja luentosalien esteettömyys heikointa

Yleisimmiksi ongelmiksi kyselyyn vastanneet nimesivät painavat ovet sekä automaattiovien puuttumisen ja toimimattomuuden. Myös sisäänkäyntien yhteydessä olevien korkeiden kynnysten ja jyrkkien ramppien nähtiin heikentävän esteetöntä liikkumista.

Hervannan kampuksella konetekniikan maisteriopintoja suorittavan Henry Kvistin mukaan fyysinen esteettömyys toteutuu Tampereen yliopistossa tyydyttävästi. Hän kokee, että suurimassa osassa yliopiston tiloista esteettömyys on vähintään välttävällä tasolla. Huonointa esteettömyys on Kvistin mielestä luentosaleissa.

– Osa luentosaleista on Hervannan kampuksella kaltevia, jolloin pyörätuolilla joutuu jäämään taakse salin ylätasanteelle. Taululle näkeminen on tällöin haasteellista.

Puutteet luentosalien ja opetustilojen esteettömyydessä nousivat esiin myös kyselyn vastauksissa. Vastanneet kokivat ongelmalliseksi erityisesti automaattiovien puuttumisen luentosaleista. Lisäksi invalidipaikkojen määrää, sijoittelua ja varustelua kritisoitiin.

– Monissa auditorioissa on esteettömät paikat, joissa ei kuitenkaan ole pöytiä. Ei ole kovin helppoa tai ergonomista tehdä muistiinpanoja niin, että pidät vihkoa sylissä, eräs vastaaja kertoo.

– Opetustiloissa pyörätuolille varattua paikkaa käytetään toisinaan tuolivarastona, toinen jatkaa.

Myös koronan vaikutukset korostuivat kyselyn tuloksissa. Monen vastaajan mielestä korona-aikana rajoitetut kulkuoikeudet heikentävät yliopiston fyysistä esteettömyyttä, koska ne hankaloittavat liikkumista sekä pidentävät välimatkoja.

– Korona-ajan rajoitetut kulkuoikeudet murentavat saavutettavuutta. Esimerkiksi Linnan kirjaston kortinlukija on niin korkealla ja syvällä nurkassa, että minun on pyörätuolista mahdotonta siihen ylettyä. Joudun livahtamaan kirjastoon jonkun toisen vanavedessä, yksi vastaajista kirjoittaa.

Kehityskeinot nähdään rajallisiksi

Vaikka valtaosa vastanneista näki Tampereen yliopiston fyysisessä esteettömyydessä puutteita, vain noin 40 prosenttia koki, että yliopiston tilojen ja ympäristön esteettömyyttä tulisi parantaa.

Parannuskeinoja kysyttäessä vastaajat mainitsivat useimmiten opasteiden ja tiedottamisen parantamisen. Vastanneet toivoivat esimerkiksi parempia opasteita hisseille, karttoja esteettömistä reiteistä sekä nykyistä tehokkaampaa tiedottamista.

– Esteettömät reitit tulisi merkitä paremmin. Kun tarvitsee esteettömyyttä, ei pysty itse mennä etsimään, missä mikäkin sijaitsee, eräs vastaajista huomauttaa.

Tampereen korkeakouluyhteisön tila- ja kiinteistöpalveluiden kehittämispäällikkö Taina Vimparin mukaan yliopiston esteettömyyden toteutumista pyritään seuraamaan ja kehittämään aktiivisesti. Opiskelijat voivat osallistua fyysisen esteettömyyden parantamiseen ilmoittamalla havainnoistaan tila- ja kiinteistöpalvelujen asiakaspalveluun.

– Jos opiskelija havaitsee yksittäisiä puutteita fyysisessä esteettömyydessä, niistä tulee kertoa, jotta esteettömyyttä voidaan edistää. Kun ongelmia ilmenee, ne pyritään mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan pikaisesti.

Kvist kokee fyysisen esteettömyyden parantamisen vaikeaksi. Hänen mielestään muutosten ja uudistusten tekeminen on haastavaa rakennuskannan vanhuuden takia. Lisäksi tarve esteettömään ympäristöön ei näy opiskelijarekisterissä, joten henkilökohtaisen tuen saaminen riippuu opiskelijan omasta aktiivisuudesta.

– Tuntuu siltä, että kaikki, mikä on ollut tehtävissä, on tehty, hän toteaa.