Kipu voi viedä työkyvyn, mutta silti kipupotilaat joutuvat taistelemaan päästäkseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Syynä on se, että absoluuttista kipua on vaikea erottaa kipukokemuksesta.

Moreenimedian verkkokyselyn mukaan moni kipupotilas kokee työkyvyttömyyseläkkeen hakemisprosessin uuvuttavaksi. Noin 80 prosenttia vastanneista koki, että kipupotilaana on vaikeaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Puolella vastanneista vaikea kokemus johtuu eläkkeen maksajasta. Toinen puoli kokee, että hoitava taho ei ota kipupotilaita tosissaan.

Myös Anu Wickholm, 49, samaistuu kyselystä nouseviin kokemuksiin. Wickholm on ollut kipupotilas yli 20 vuotta. Osatyökyvyttömyyseläkettä hän on hakenut kahdeksan kertaa. Jokaisella kerralla prosessi on kaatunut vääränlaiseen diagnoosiin, joka Wickholmin kohdalla on krooninen kipuoireyhtymä. Wickholm kertoo, että viimeksi hakemus hylättiin elimellisen vian puutteen vuoksi.

–  Erilaisella diagnoosilla olisin todennäköisesti päässyt tässä byrokratiassa eteenpäin.

Työkokeiluissa eli työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa Wickholm on ollut moneen kertaan. Hän kertoo, että vaikka oma kokemus kivun kanssa on vaikea, ja vaikka lääkäreiden lausunnot ovat olleet osatyökyvyttömyyseläkettä tukevia, on vakuutusyhtiön päätös ollut aina kieltävä.

–  Koska työkokeiluilla pyritään edistämään työkykyä, minua ei haluta todeta työkyvyttömäksi, kertoo Wickholm.

Kipu osana monia työkyvyttömyyseläkehakemuksia

Laissa työkyvyttömyyden perusteeksi on määritelty sairaus, vika tai vamma, joka alentaa työkykyä. Vaikka kipu rajoittaa potilaan toimintaa, sen ei lueta täyttävän työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen kriteerejä.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugkin mukaan edellytys myöntävälle päätökselle on objektiivisesti ja luotettavasti todettu sairaus tai vamma, joka vaikuttaa työkykyyn merkittävästi. Kriteeriä on vaikea soveltaa kipupotilaisiin, koska kipu on subjektiivista, eikä sitä voida kuvantaa ja mitata samalla tavalla kuin vaikkapa sydämen vajaatoimintaa.

Schugk kertoo, että eläkevakuutusyhtiö Varmalle tulevista työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään noin 37 prosenttia. Hylättyjen hakemusten pinoon päätyy myös kipupotilaiden hakemuksia.

– Kun voimakasta kipukokemusta ei selitä mikään sairaus tai vamma, hakemus hylätään.

Schugk kertoo, että työkyvyttömyyseläkettä hakevien kipupotilaiden määrästä ei ole tarkkaa tilastotietoa. Kipu on osana monia hakemuksia, mutta on vaikea määrittää, milloin nimenomaan kipu on keskeinen syy työkyvyttömyydelle. Schugkin mukaan pitkäaikainen kipu aiheuttaa usein masennusta ja ahdistusta, mikä lopulta johtaa työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen.

Hoitomuotoja tulee kehittää

Merkittävänä ongelmana Schugk pitää sitä, että kipu pääsee liian usein pitkäaikaistumaan, eli kroonistumaan. Hänen mielestään tämä on hoitojärjestelmän kehityskohta.

–  Hoitojärjestelmämme on huono hoitamaan kroonista kipua, hän kertoo.

Schugk korostaa, että erityisesti kivun lääkkeettömässä hoidossa on kehitettävää. Hoitoprosessit voivat olla pitkiä, mutta oikeanlaisella hoidolla voidaan usein estää kivun kroonistuminen. Kivun pitkittymisen ehkäisy on Schugkin mukaan tärkeää, koska työkyvyttömyyseläkkeen ei pitäisi olla ensisijainen ratkaisu.

Vaikka järjestelmässä on varaa ja tarvetta kehitykselle, Wickholm näkee, että suunta on oikea. Esimerkiksi WHO:n vuonna 2018 listaamassa uudessa tautiluokituksessa krooninen kipu on ensimmäistä kertaa luokiteltu sairaudeksi. Uusien tautiluokitusten käyttöönotto on hidasta, mutta Wickholm pitää kiinni positiivisesta asenteesta.

–  Kutsun itseäni osatyökykyiseksi. Siinä on positiivinen kaiku.