Kolmannes yliopisto-opiskelijoista kertoo keskustelevansa puoluepolitiikasta, selviää Moreenimedian teettämästä kyselystä. Kyselyssä selvitettiin, kuinka paljon ja kuinka avoimesti opiskelijat keskustelevat yliopistossa omista puoluekannoistaan.
Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi uskaltavansa ilmaista oman puoluekantansa opiskelijatapahtumissa. Tapahtumilla tarkoitetaan sekä ainejärjestön että pienemmän ryhmän tapahtumia, esimerkiksi sitsejä, juhlia ja rennompia illanviettoja.
Kysely opiskelijoiden keskustelukultuurista politiikan ympärillä
- Kysely jaettiin lokakuussa ainejärjestöjen tiedotuskanaville ympäri Suomea. Kyselyyn tuli vastauksia muun muassa Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoista.
- Kahden viikon aikana kyselyyn tuli 43 vastausta.
- 79 prosenttia vastaajista kertoi uskaltavansa puhua omista puoluepoliittisista kannoistaan. 20 prosenttia vastaajista kertoi, ettei uskalla.
Heidän, jotka kertovat ilmaisevansa poliittisen kantansa avoimesti, vastauksissa toistuu sama teema. He edustavat oman ainejärjestönsä poliittista “valtavirtaa” ja “yleisesti hyväksyttyä mielipidettä”.
– Uskallan puhua politiikasta opiskelijakaveriporukassani siksi, koska tiedän edustavani ainejärjestömme valtavirran mielipidettä. Tilanne olisi toinen, jos edustaisin puoluekannaltani vähemmistöä, kertoo eräs opiskelija muiden hyvin samankaltaisten vastausten joukossa.
Oodi sitoutumattomuudelle
Miten tällainen yleisesti hyväksyttävä mielipide sitten muotoutuu, Tiina Helin?
Helin tarkasteli kandidaatintutkielmassaan opiskelijoiden poliittisten mielipiteiden muotoutumista. Tutkielman aineiston sekä Helinin omien kokemusten mukaan yliopisto-opintojen alkaessa tullaan usein sellaiseen porukkaan, jossa ihmiset vaikuttavat hyvin tietoisilta ympärillä olevasta maailmasta.
– Arvomaailmaan samaistutaan valmiiksi, ja yliopistossa arvoille tulee puoluepoliittista vahvistusta luentosisältöjen ja kassaopiskelijoiden vaikutuksesta, avaa parhaillaan pro gradu-tutkielmaa Tampereen yliopistossa kirjoittava Helin.
Sitseillä, eli akateemisissa pöytäjuhlissa, lauletaan juomalaulua “Oodi sitoutumattomuudelle”, jossa oman puoluekannan mukaan noustaan seisomaan tiettyyn aikaan. Helin kertoo, että tilanteeseen liittyy sosiaalinen paine nousta samaan aikaan kuin muutkin.
– Ainejärjestön uudet opiskelijat saattavat omaksua nopeasti kokeneempien opiskelijoiden poliittiset mielipiteet, jotta tuntevat kuuluvansa joukkoon, Helin toteaa.
Hän käytti tutkielmassaan poliittisen sosialisaation teoriaa. Se tarkoittaa yliopistomaailmassa sitä, että uudet opiskelijat ottavat uuden ympäristön normit, arvot ja käytännöt omakseen. Ilmiö vahvistaa “poliittista kupliutumista”, ja näin ainejärjestöihin muodostuu yleisesti hyväksytty poliittinen mielipide.
Viidennes ei ilmaise mielipidettään
Viidennes kyselyyn vastanneista ei uskalla ilmaista poliittisia kantojaan opiskelijatapahtumissa. Eräs opiskelija kertoo, ettei viitsi ilmaista kaikkia arvojaan, koska ne ovat niin erilaiset kuin muilla. Hän pelkää, ettei saisi ymmärrystä kaveripiirissään.
– Saan usein negatiivista palautetta, sillä olen yksi harvoista ainejärjestömme oikeistolaisista opiskelijoista. Luulen, että moni ujompi ei uskaltaisi kertoa, ettei ole vasemmistolainen tai feministi, toinen opiskelija kuvailee.
Kysely selvitti nimenomaan vallitsevaa keskustelukulttuuria, eikä tarkoituksena ollut eritellä puolueita ja niiden kannatusta yliopistomaailmassa. “Yleisesti hyväksytty” mielipide voi vaihdella ainejärjestöittäin.
Kyselyyn vastasi myös muutama sellainen opiskelija, joka ei halua ilmaista poliittista kantaansa ollenkaan. Eräs opiskelija kertoo, ettei ilmapiirin puolesta näe estettä kertoa omaa kantaansa, muttei muista syistä tuo mielipidettään esiin.
– En ylipäätään halua ilmaista puoluekantaani ihmisille. Ehkä pari ihmistä tietää sen, kertoo toinen opiskelija.
