Syksyn ensimmäinen Metso Talk johdatti vieraat keskustelemaan muun muassa ahtaista sukupuolirooleista ja sukupuoleen liittyvistä yhteiskunnallisista odotuksista. Aiheet ovat tuttuja vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kasvaneelle Samuel Jyringille.

– Olen aina ollut kiinnostunut siitä, mitä laitan päälleni tai miten laittaudun. Se on ollut itseilmaisun muoto. Kun olen laittanut hiuksia vähän enemmän, siitä on tullut sanomista. Kun aloin meikata, sain kommentteja Instagramiin, että ”ole mies”. Minähän olen, omalla tavallani, Jyrinki naurahtaa.

Metso Talk päästiin pitkästä aikaa järjestämään liveyleisön edessä pääkirjaston lavalla. Koronapandemian vuoksi keskusteluohjelma järjestettiin viime vuonna ilman yleisöä, jolloin katsojat osallistuivat tapahtumaan ja keskusteluun ainoastaan virtuaalisesti. Tapahtuma on Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen ja Tampereen kaupunginkirjaston järjestämä kolmiosainen keskustelusarja.

Jyrinki on hiljattain julkaissut esikoiskirjansa Paratiisi vai helvetti, jossa hän käsittelee miehuutta, seksuaalisuutta ja vanhoillislestadiolaisuutta. Koulun ja kasvatuksen rooli sukupuoleen kasvamisessa nousivat esiin Metso Talk -keskustelussa. Neljän lapsen isänä Jyrinki yrittää ohjailla lastensa sukupuolen rakentumista mahdollisimman vähän ja antaa heille tilaa kasvaa sukupuoleensa.

– Olisi tärkeää, että tunnistettaisiin niitä normeja ja rajoja, joilla ei ole minkäänlaisia perusteita ja joita asetamme lapsille. Etteivät vanhemmat ajattelisi, että tehdään meidän tytöstämme sellainen kuin me ajatellaan tytön olevan, vaan että jokainen saisi olla sellainen kuin haluaa olla.

Myös sukupuolentutkija Leena-Maija Rossi korostaa koulun ja kasvatuksen tärkeyttä siinä, että kaikki saisivat toteuttaa sukupuoltaan siten kuin itselle tuntuu hyvältä.

– Meillä on paljon syvään juurrutettuja kulttuurisia ideoita, joiden mukaan ihmiset toimivat usein tiedostamattaan. Esimerkiksi sanonta “pojat ovat poikia” antaa olettaa, että pojat ovat tietynlaisia. Onneksi nykyään keskustellaan paljon enemmän sukupuolesta ja kasvatuksesta ja tiedostetaan näitä asioita.

Keskustelussa pohdittiin lisäksi median roolia sukupuolen rakentumisessa sekä työelämän sukupuolittuneisuutta. Molemmat haastateltavat ovat huomanneet myönteistä kehitystä keskustelussa sukupuolesta ja sukupuolirooleista 2000-luvun aikana.

Esimerkiksi sukupuolen moninaisuuteen liittyvä terminologia on lisääntynyt huomattavasti, ja keskimäärin ihmiset ovat avoimempia sukupuolen erilaisille ilmaisutavoille.

– Sukupuoli voitaisiin nähdä mieluummin mahdollisuuksien kuin pakkojen alueena. Olisi upeaa, jos ymmärtäisimme, miten monella tavalla sukupuolta voi toteuttaa, Rossi pohtii.