Elämme vuoden pimeintä aikaa. Päivät lyhenevät lyhenemistään, ja pimeä tuo monille uupumusta.
Kun vuodenaikoihin liittyvät oireet haittaavat tavallista elämää ja toimintakykyä, voi olla syytä puhua mielialahäiriöstä. Siitä käytetään nimeä seasonal affective disorder, psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkanen selittää. Liikkanen toimi ennen eläköitymistään Lapin keskussairaalan psykiatrian ylilääkärinä.
– Pimeän aikaan pohjoisen ihmisen kuuluisi vetäytyä sisälle lepäämään ja tarinoimaan. Sen sijaan nyky-yhteiskunnassa puurretaan, ja syksyn loppua kohti suorituspaineet kasvavat, Liikkanen kuvailee.
Liikkasen mukaan valon puute ja kasvava stressi luovat kestämättömän yhdistelmän. Sellaisessa tilanteessa saattaa sairastua kaamosväsymykseen, tai vakavimmillaan kaamosmasennukseen.
Liikkanen viittaa Saamenmaalla käytettyyn kahdeksaan vuodenaikaan, jotka hänen mukaansa erottuvat myös muualla Suomessa.
– Suomen leveysasteilla tavataan kahdeksaa erityyppistä masennus- ja ahdistusoireilua. Oireet korostuvat ihmisillä, jotka ovat herkkiä aistimaan ympäristön muutokset, Liikkanen toteaa.
Syys- ja kevättalvi ovat vaikeita
Toisilla vaikeaa on kevättalvena, jäidenlähdön aikaan. Liikkasen mukaan valon määrän kasvu johtaa siihen, että tunteet nousevat pintaan. Rakastutaan helposti ja toisaalta turhaudutaan. Kevät voi tuoda sosiaalisen pettymyksen. Tämä omalta osaltaan selittää keväisin puhkeavaa mielialan oireilua.
– Itsemurhien määrän kasvu keväisin on taas yhteydessä oireiluun, Liikkanen selittää.
Pimeän aikaan pohjoisen ihmisen kuuluisi vetäytyä sisälle lepäämään ja tarinoimaan. Sen sijaan nyky-yhteiskunnassa puurretaan.
Antti Liikkanen
Karoliinisen instituutin tutkimus osoitti, että itsemurhia tehdään eniten valoisina kuukausina. Vuonna 2009 julkaistu tutkimus toteutettiin Grönlannissa, jossa kaikista itsemurhista 82 prosenttia tehtiin jatkuvan valoisuuden aikana.
Päivän pituudella on väliä myös Turun PET-keskuksessa alkuvuodesta tehdyn tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että valon määrä vaikuttaa aivojen opioidivälittäjäaineiden toimintaan.
Opioidivälittäjäaineet säätelevät sekä mielialaa että sosiaalisuutta, joten valoisana aikana myönteiset tunteet ja seurallisuus korostuvat. Pimeinä kuukausina ilmiö kääntyy päälaelleen, ja kielteiset tunteet voimistuvat.
”Kaikki ihmiset ovat alttiita reagoimaan vuodenaikojen muutokseen”
Kaamosmasennuksen hoitoon Liikkasella on kaksi neuvoa: syksyinen aurinkomatkailu ja kirkasvalolampun säännöllinen käyttö pimeinä aamuina.
Kevätmasennuksesta kärsiville Liikkanen suosittaa terveitä elämäntapoja. Vaikeat tunteet tulisi purkaa rakentavalla tavalla ja välttää alkoholin liikakulutusta.
– Kaikki ihmiset ovat alttiita reagoimaan vuodenaikojen muutokseen. Mielialan vaihtelut vuoden eri aikoina kuuluvat tavallisen elämän kirjoon, Liikkanen muistuttaa.
Lue ja kuuntele, mitä tamperelaiset kertovat vuodenaikojen vaikutuksesta mielenterveyteen täältä.