Taloudellinen väkivalta on yleistä Suomessakin, selviää Moreenimedian marraskuisesta kyselystä. Verkkokyselyssä kartoitettiin taloudellisen väkivallan kokemusten yleisyyttä ja luonnetta. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa oli kokenut taloudellista kontrollointia tai painostamista. Heistä viidesosa kohtasi taloudellista väkivaltaa viikoittain. Vastaajista yli 90 prosenttia oli naisia.

– Vanhempainvapaalla mies siirsi kaikki rahani joka kuukausi omalle tililleen ja jouduin anelemaan häneltä roposia esimerkiksi omiin hygieniaostoksiini. Joskus sain rahaa, joskus en, eräs vastaajista kertoo.

Women’s Aid -hyväntekeväisyysjärjestö määrittelee taloudellisen väkivallan teoksi, jossa väkivallan tekijä käyttää toista taloudellisesti hyväkseen sekä kontrolloi toisen pääsyä rahaan tai muihin resursseihin, kuten työhön, ruokaan, kuljetuksiin ja asuinpaikkaan.

Myös Moreenimedian kyselyn vastauksissa toistuu etenkin kokemukset kontrolloinnista ja painostamisesta.

– Entinen poikaystäväni otti pankkitunnukseni ja -korttini ja käytti minun palkkani itseensä. Hän myös nosti tukia minun nimelläni omalle tililleen, toinen vastaaja muistelee.

– Minua painostettiin maksamaan toisen velkoja, jotta saisin pysyä hengissä, eräs vastaaja toteaa.

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneista yli 99 prosenttia kokee väkivaltaisessa suhteessa myös taloudellista väkivaltaa.

 

 

Sukupuolittunut ilmiö juontaa juurensa historiasta 

Turun yliopiston sosiaalityön tutkijatohtori Anniina Kaittilan mukaan Moreenimedian kyselyn tulokset ja taloudellista väkivaltaa kokevien suuri määrä kertovat siitä, että taloudellinen kaltoinkohtelu tunnistetaan aiempaa paremmin.

Taloudellisen väkivallan tekijänä oli kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan useimmiten oma kumppani. Iso-Britanniassa 20 prosenttia aikuisista on kohdannut taloudellista väkivaltaa entiseltä tai nykyiseltä kumppaniltaan.

Kaittila toteaa, että useimmiten taloudellinen väkivalta kohdistuu parisuhteessa naiseen. Taustalla vaikuttaa sukupuolten eriarvoisuuden historia.

– Ei tarvitse mennä historiassa paljoakaan ajassa taakse päin, kun mies oli vielä lainkin mukaan perheenpää ja rahakirstun haltija.

Parisuhteessa taustalla on Kaittilan mukaan usein halu kontrolloida ja valvoa kumppania tai silkka halu hyväksikäyttää toista taloudellisesti. Toisaalta myös kumppanin riippuvuudet, kuten rahapeliongelmat tai päihderiippuvuus voivat aiheuttaa taloudellista väkivaltaa suhteessa.

– Tilanne eskaloituu yleensä niin hitaasti, ettei uuden suhteen lumoissa varoitusmerkkeihin kiinnitetä huomiota. Ei kukaan rakastu pahantekijään, vaan ihanaan tyyppiin, Kaittila toteaa.

Kaittilan mukaan miehiin kohdistuvasta taloudellisesta väkivallasta tiedetään todella vähän, sillä suurin osa tutkimushaastatteluista tehdään naisvaltaisissa turvakodeissa.

 

Taloudellisen väkivallan vaikutukset voivat olla vakavia

Moreenimedian kyselyssä yli puolet taloudellista väkivaltaa kokeneista vastaajista kertoi, että kokemus on aiheuttanut mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta, masennusta tai pelkotiloja.

Kaittilan mukaan vaikutukset uhriin voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja taloudellisiin seurauksiin. Yleisimpiä psyykkisiä seurauksia ovat masennus ja ahdistus.

– Väkivallan tekijä saattaa myös kontrolloida tarvittavan terveydenhuollon, lääkkeiden ja hygieniatuotteiden hankkimista. Tällöin uhrille syntyy myös fyysisiä seurauksia.

Taloudelliset vaikutukset uhriin ovat seurauksia esimerkiksi painostetusta velanotosta tai väkivallan tekijän varastelusta.

Kaittila harmittelee, että Suomessa avunhaku- ja oikeusjärjestelmä eivät vastaa taloudellisen väkivallan kokijoiden tarpeisiin. Uhrit tarvitsevat usein todella kokonaisvaltaista apua, sillä oman talouden lisäksi huonolla tolalla on usein myös psyykkinen ja fyysinen terveys.

– Mahdollisten väkivallan kokemusten kartoittaminen esimerkiksi terveydenhuollossa pitäisi ehdottomasti olla nykyistä systemaattisempaa, Kaittila toteaa.

Katso videolta lyhyt taloudellisen väkivallan oppimäärä.