Tampellassa, Pellavantorilla työntekijät vilistävät syömään lähistöllä sijaitseviin  lounasravintoloihin. Marraskuinen kylmyys kihelmöi poskissa, mutta lounasaikaan valo on vielä kirkas hetken aikaa. Pellavantorin laidalla Viola-kodin kyljessä komeilee muusikkolegenda Juice Leskisen kirjasto.

Kirjastossa on Leskisen kirjakokoelma, joka sisältää yli 2300 teosta kaunokirjallisuudesta tietokirjallisuuteen, keittokirjoihin ja Asterix-sarjakuviin. Leskisen muistoa kunnioittavan kirjaston toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

Perustaja Arto Huhtinen toivottaa tervetulleeksi paikkaan. Sisääntulijaa tervehtii seinällä roikkuva Leskisen aito norjalainen villapaita, joka viittaa hänen samannimiseen kappaleeseensa. Leskisen nojatuoli kurkistaa huoneen perältä. Paikka on täynnä muusikkoon liittyviä muistoesineitä.

Kirjasto on ollut koronan takia kiinni jo tovin. On sattumaa, että vierailemme kirjastossa täsmälleen samana päivänä, kun Juice Leskisen kuolemasta on kulunut viisitoista vuotta. Kirjaston toinen perustajajäsen, tytär Linda Huhtinen sytyttää kynttilän Leskisen muiston kunniaksi.

Kirjahyllyt ovat Leskisen itsensä suunnittelemat.  Linda Huhtisen mukaan Leskinen on lukenut jokaisen kirjan, ja teokset sisältävät erilaisia merkintöjä: alleviivauksia, korjauksia ja jopa vitsejä.

– Varsinkin Kalle Päätalon teokset olivat sanataiteilijan suosikkeja. Runoilijoista hän arvosti erityisesti Lauri Viitaa, tytär Huhtinen kertoo.

Leskinen on myös jättänyt omasta mielestään hyvien kirjojen väliin exlibriksiä eli kirjanmerkkejä.

Juice halusi lahjoittaa kirjakokoelmansa Viola-kodille

Epäilemättä sekä isä että tytär ovat suuria Juice-faneja, mutta miten kirjasto on syntynyt? Juicen kuoleman jälkeen Arto Huhtinen luki Aamulehdestä, että taiteilijan kirjakokoelma aiotaan huutokaupata. Innokkaana kirjojen kerääjänä hän oli huutokaupasta harmissaan.

–  Pari päivää myöhemmin luin haastattelun Juicen leskestä Sari Leskisestä. Hän kertoi, että Juice olisi halunnut lahjoittaa kirjat Viola-kodille. Silloin päätin ostaa kirjat, Arto Huhtinen kertoo.

Idea kirjastosta oli syntynyt. Kirjoja säilytettiin vuoden verran Huhtisen silloisen yrityksen konttorissa, sillä kirjat haisivat tupakansavulle. Lopulta kirjat lahjoitettiin Viola-kodin kerhohuoneelle ja perustettiin Juicen kirjaston tukiyhdistys. Juiceen liittyviä muistoesineitä ovat lahjoittaneet niin Juicen lähipiiri kuin fanit.

Juicen verbaalinen lahjakkuus inspiroi ihmisiä

Arton äiti eli Lindan mummo ja Leskisen äiti tunsivat toisensa. Molemmat olivat karjalan evakoita. Nuoren Arton ensikosketus sanataiteilijaan oli Juicen bändin Coitus Intin keikalla 70-luvulla. Tuolloin Juice mainosti tulevaa bändin ensimmäistä levyä. Kun levy ilmestyi, Arto kuunteli levyn puhki.

–  Juice kolahti, sillä hän oli ensimmäinen, joka kirjoitti suomenkielistä rokkia. Sanoitukset olivat taitavia ja syvällisiä.

Myös Juicen musiikki siirtyi verenperintönä Huhtisen tyttärelle. Kotona kuunneltiin intohimoisesti musiikkia. Jo varhaisessa lapsuudessa Juice valikoitui tyttären suosikiksi.

–  Opin Juicelta suomen kielen ja rakkauden riimittelyyn. Jokaisen riimin kohdalla syntyi täyttymyksen tunne. Teini-ikäisenä vetosivat Juicen sellaiset biisit, joissa ryvettiin itsesäälissä ja tuskallisissa tunteissa.

Linda Huhtisesta kasvoi runoilija ja kirjailija. Hän kokosi Juicen sitaateista teoksen Toisinajattelija, joka ilmestyi viime vuonna.

–  Juicen sanankäyttö oli todella punnittua ja älykästä, tuskin kukaan on yltänyt samaan, Arto Huhtinen pohtii.

Tytär Huhtinen yhtyy isänsä sanoihin.

–  Monet toimittajat ja kirjastossa kävijät kysyvät, miten Juice oli niin älykäs ja verbaalisesti lahjakas. Vastaus löytyy näistä kirjoista.

Sanat muusikon turvapanssarina

Suomen kieli ja lukeminen olivat Leskisen intohimo. Kun Leskiseltä kysyttiin, oliko hän isänmaallinen, vastasi hän olevansa äidinkielellinen.

Juice Leskinen tunnettiin itsevarmana ja sanavalmiina esiintyjänä. Huhtiset kuitenkin uskovat, että itsevarmuuden alla piili epävarmuus, ujous ja herkkyys. Hän pakeni kirjojen luomaan turvalliseen maailmaan ja Linda Huhtisen mukaan loi sanoista turvapanssarinsa.

– Juicelta aikoinaan kysyttiin, mitä hän tekisi työkseen, jos ei olisi koko kansan tuntema sanataiteilija. Hän vastasi haluavansa olla kirjastonhoitaja, Arto Huhtinen hymyilee.