Avaan Instagramin viestit-välilehden. Huomaan viestipyyntöjä olevan monia. Avaan yhden ja siellä lukee: “Moikka! Olisitko kiinnostunut liittymään……” En jaksa lukea pidemmälle, vaan poistan viestipyynnön ja avaan toisen. Siellä minua pyydetään mukaan aurinkoiseen ja iloiseen tiimiin myymään vitamiineja.

Medialukutaitoni on sen verran hyvällä tasolla, että jo viestien aloitukset saavat minut tajuamaan mistä on kyse. Kyseessä ei ainakaan ole mikään oikea bisnesmahdollisuus tai rehellinen tulonlähde.

Medialukutaitoa tarvitsevat nykypäivänä kaikki. Jos medialukutaitosi on hyvä, osaat tulkita meemien merkityksiä, arvioida lähteiden luotettavuutta ja tunnistaa merkkejä huijauksista. Mediakasvatusta opetetaan nykyään myös kouluissa. 61 prosenttia alle 24-vuotiaista suomalaisista kertoo tunnistavansa harhaanjohtavan tiedon verkossa, ja 35–49-vuotiaista vain 40 prosenttia kertoi pystyvänsä samaan.

Ihmisen ajattelu ei ole luonnostaan rationaalista, vaan uskomme pitkälti sen, mitä haluamme.

Verkossa liikkuu monia pyramidihuijauksia. Sosiaalinen media nopeuttaa niiden leviämistä, sillä tieto kulkee siellä muutenkin nopeasti. Sosiaaliset verkostomme ovat näkyvissä kaikille, sillä seuraajalistat ovat julkisia ja kaikki näkevät Facebook-ystävämme. Tämä mahdollistaa kohdistetun mainonnan.

Myös verkostomarkkinointiyritykset saavat verkossa tuulta siipiensä alle. Pyramidihuijaukset ja verkostomarkkinointiyritykset näyttävät hyvin samalta. Kummatkin yritykset myyvät unelmia ja rikkautta, oli se sitten vitamiineilla, kosmetiikalla tai legginsseillä.

Pyramidihuijauksilla ja verkostomarkkinoinnilla on kuitenkin useita eroja. Verkostomarkkinointiyritysten myymät tuotteet ovat kaikkien tiedossa ja ymmärrettävissä, kuten vaikka Tupperwaren muoviastiat. Pyramidihuijauksissa voi olla epäselvää, mikä myytävä tuote on. Ne voivat myydä esimerkiksi koulutuksia, jotka opettavat sinua “elämään unelmiesi elämää”.

Esimerkki verkostomarkkinoinnista on saksalaisen PM-internationalin omistama FitLine, joka myy ravintolisiä. Sitä on julkisessa keskustelussa epäilty pyramidihuijaukseksi. Esimerkiksi Cheyenne Järvinen teki aiheesta videon, joka kirvoitti paljon keskustelua.

FitLinen keulakuvina toimii monia tosi-tv-ohjelmista tuttuja kasvoja, jotka myyvät taitavien puheiden ja inspiroivien tarinoidensa avulla unelmaa terveydestä, hoikkuudesta ja hyvästä elämästä. Muiden kokemuksia tuotteista arvostetaan.

Sosiaalinen media ei ole otollinen kasvualusta ainoastaan pyramidihuijauksille, vaan myös muut huijaukset kukoistavat. Esimerkiksi rakkaushuijaukset yleistyvät joka vuosi. Rakkaushuijari vetoaa uhrin tunteisiin. Hän voi kertoa olevansa upseeri, jonka rahat ovat lopussa. Niinpä hän kertoo tarvitsevansa uuden kultansa apua. Rakkauden huumassa uhri ei halua uskoa tulleensa huijatuksi.

Uskon itse olevani turvassa pyramidihuijauksilta ja muiltakin verkossa tapahtuvilta huijauksilta. Tiedän kuitenkin, etten voi oikeasti olla varma siitä. Ihmisen ajattelu ei ole luonnostaan rationaalista, vaan uskomme pitkälti sen, mitä haluamme.

Usein me ihmiset haluamme luottaa siihen, mitä joku läheinen henkilö tai julkkis meille sanoo. Sisimmiltämme olemme hyväuskoisia, ja se voi varsinkin verkossa olla kohtalokas piirre.