Pitää olla hyvä. Parempi. Paras. Kympin tyttö.

Jotkut kutsuvat tätä ihailtavaksi kunnianhimoksi. Toiset itseluottamukseksi ja periksiantamattomuudeksi. Minä kutsun sitä addiktioksi, ongelmaksi, johon olisi syytä puuttua.

Kymppeihin jää nimittäin koukkuun. Yksittäisistä koesuorituksista saadut kehut, huomio ja menestys toimivat niin tehokkaina itsetuntobuusteina, että pian yksi kymppi ei enää riitä. Niitä tahtoo lisää. Onkin todennäköistä, että kun kymppien tavoittelemiseen kerran lähtee mukaan, se ohjaa suhtautumista arvosanoihin koko koulutaipaleen ajan.

Eikä numeroaddiktio pääty pelkkiin kouluarvosanoihin. Salakavalasti kympin tytön ajattelu hiipii myös elämän muille osa-alueille. Pian sitä huomaa, että huippusuoritusta janoaa myös harrastuksissa, sosiaalisissa suhteissa sekä terveyteen ja ulkonäköön liittyvissä asioissa.

Aina voisi olla jotain enemmän: taitavampi, ahkerampi, tunnollisempi, ystävällisempi, huomaavaisempi, kauniimpi, laihempi, liikunnallisempi. Lista on loputon.

Opiskeluhuollon psykologi Leena-Kaisa Saarimaan mukaan kympin tyttöys voi vaikuttaa merkittävästi jopa siihen, kuinka oma identiteetti rakentuu ja kuinka sen ymmärtää. Silloin oma arvo määräytyy suoritusten ja niiden tulosten kautta. Huippusuorituksia tavoitellaan hinnalla, millä hyvänsä, eikä epäonnistuminen ole vaihtoehto.

Hinta onkin usein kova. Identiteetin ja itsearvostuksen ohella kympeistä voidaan maksaa esimerkiksi oman jaksamisen, hyvinvoinnin sekä mielenterveyden kustannuksella. Tätä ajatusta tukee tuorein kouluterveyskysely, jonka mukaan lähes joka kolmas yläaste- ja lukioikäinen tyttö on koulu-uupunut. Uupumus taas voi näkyä esimerkiksi masentuneisuutena, uniongelmina, syömishäiriöinä tai psykosomaattisina oireina, kuten pää- ja lihassärkyinä.

Ei ole yhtään yliampuvaa sanoa, että nykyjärjestelmä painostaa kympin tyttöyteen.

Miksi tyttö sitten suorittaa elämää?

Siksi, koska kympin tyttö itse harvoin näkee elämän pingottamista ongelmana, ja sen lopettaminen tuosta noin vain on todella vaikeaa. Niissäkin tapauksissa, joissa tyttö tiedostaa ongelman olemassaolon, avun pyytäminen on hankalaa, sillä kympin tytöille on ominaista ajattelumalli, jonka mukaan omilla ongelmilla ei pidä huolestuttaa muita.

On suuri riski, että kympin tyttö jää ongelmansa kanssa täysin yksin.

Ongelmallista on myös se, että kympin tyttöyttä ei ylipäätään mielletä ongelmaksi.

Päinvastoin, sitä ihaillaan ja siihen jopa kannustetaan.

Kympin tyttöys sekoitetaan usein esimerkiksi korkeaan itseluottamukseen tai vaikkapa kunnianhimoisuuteen, jotka ovat arvostettuja ja toivottuja piirteitä. Asiaa monimutkaistavat entisestään opettajat, vanhemmat ja sukulaiset, jotka saattavat asettaa tytöille menestymiseen liittyviä odotuksia ja kannustaa heitä hyviin suorituksiin, jopa huomaamattaan.

Nykyisessä koulutusjärjestelmässä höllääminen ei myöskään ole kovin helppoa. Jo peruskoulussa toitotetaan sitä, kuinka työpaikoista tulee olemaan tulevaisuudessa pulaa ja kuinka hoitamalla koulutyöt ansiokkaasti pääsee pitkälle. Lisää pökköä pesään laittavat toinen aste ja korkeakoulujen todistusvalinnat, jotka suorastaan painostavat esimerkiksi lukiolaisia laudaturjahtiin ylioppilaskirjoituksissa.

Tytöille hölläämisestä on tehty vielä himpun verran vaikeampaa. Kaiken muun paineen ohella tyttöjä patistavat suorittamaan myös koulumaailmassa yhä vaikuttavat perinteiset sukupuolittuneet odotukset ja stereotypiat. Tytöiltä saatetaan odottaa esimerkiksi poikia parempaa käyttäytymistä ja arvosanoja. Ei siis ole yhtään yliampuvaa sanoa, että nykyjärjestelmä painostaa kympin tyttöyteen.

Miten ongelma sitten ratkaistaan?

Ensisijaisesti syitä uupumiselle tulisi tyttöjen sijaan etsiä nykyisestä järjestelmästä. Se ajaa tytöt suorittamaan oman jaksamisensa kustannuksella. Kokonaisen järjestelmän muuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä muutos vaatii aikaa.

Jokainen voi kuitenkin olla osa muutosta.

Kympin tyttöyteen liittyy paljon hyviä ominaisuuksia, kuten tunnollisuus, ahkeruus ja kiltteys. Toisinaan hyvät ominaisuudet kuitenkin kääntyvät itseään vastaan, ja silloin elämästä tulee ylisuorittamista.

Jos siis tunnistaa itsessään kympin tyttöyteen viittaavia piirteitä, voi miettiä, miten ja mihin niitä käyttää. Toisaalta kannattaa hyväksyä myös se, että ylisuorittaminen on osa itseä.

Et ole viallinen, vaikka olisitkin kympin tyttö.

Jutussa on hyödynnetty muun muassa Tampereen klassillisen lukion ja Tampereen lyseon lukion opiskeluhuollon psykologi Leena-Kaisa Saarimaan haastattelua sekä Sini Ahvensalmen ja Marjatta Vanhalakka-Ruohon tutkimusartikkelia Opinnoissa menestyvien lukiotyttöjen koulu-uupumus elämänhistorian kontekstissa.