Talvipyöräily kasvatti talvena 2019–2020 suosiotaan Tampereella 80 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, sillä talvi oli todella vähäluminen. Intoa siis riittää, jos pyöräreitit ovat kunnossa. Lumisempina talvina näin ei kuitenkaan aina ole.

– Tampereen olisi helppoa nostaa ympärivuotisen pyöräilyn osuutta saamalla tienkäyttäjät luottamaan siihen että pyörätiet on hoidettu kuntoon oli keli mikä tahansa. Nyt kunnossapidon vaihtelevan tason vuoksi sääolosuhteet ja talven lumisuus vaikuttavat voimakkaasti ympärivuotisen pyöräilyn määrään, kertoo Joonas Olli Tampereen Polkupyöräilijät ry:stä.

Tampereen tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn osuus kuljetuista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kirjattu kaupunkiseudun ilmasto- ja energiastrategiaan.

Pyöräliikenne on kapealla kannaksella sijatsevassa kaupungissa autoiluun verrattuna tilaa säästävää, mutta siihen kannattaa investoida myös kansanterveyden näkökulmasta. Valtioneuvoston kanslia (2018) on arvioinut, että liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat Suomessa 3,2–7,5 miljardia euroa.

Kuka valvoo talvikunnossapidon laatua?

Moreenimedian nettikyselyn perusteella kasvupotentiaalia talvipyöräilyllä olisi. 82 prosenttia vastaajista kertoi, että väylien parempi talvikunnossapito lisäisi heidän pyöräilyään talvella. Suurimmalle osalle vastaajista pyörä on ennenkaikkea liikenneväline. Lähes 80 prosenttia käyttää pyörää talvella pääasiassa työ- tai opiskelupaikalle siirtymiseen.

Vastauksissa kehuttiin hyvin valaistua ja laajaa reitistöä. Suurin harmituksen aihe oli kunnossapidon epätasainen laatu.

Kaupunkiympäristön palvelualueen apulaispormestari Aleksi Jäntin mukaan kaupunki ei kunnossapitopalvelun tilaajana voi puuttua osakeyhtiömuotoisen Tampereen Infran laadunvalvontaan kuin vuosittain uusittavalla kunnossapitosopimuksella. Infra valvoo kunnossapitoyhtiönä työnsä laatua pääosin itse.

– Mielestäni koko mallia ja Infran roolia pitäisi tarkastella uudelleen. Silloin myös valvonta siirtyisi kaupungin puolelle, Jäntti sanoo.

– Kyllä siinä valvonnassa on eturistiriita, toteaa myös TaPo ry:n Olli.

Kaupungin infrahallintapäällikkö Kimmo Myllynen näkee tilanteen hieman eri kulmasta.

– Perinteisestihän tällainen toiminta on kunnan tai kaupungin itse järjestämää, jolloin valvontaakin tehdään siinä samalla esimerkiksi mestareiden toimesta. Infran sisäinen laadunvalvonta on enemmänkin jatkuvaa laadunhallintaa, jossa reagoidaan tilanteisiin ja kehitetään järjestelmää jatkuvasti. En missään nimessä silti väheksy varsinaista ulkopuolista laadunvalvontaa, johon kaupungilla on kyllä tarvittaessa valmius myös ulkopuolisten konsulttien kautta, Myllynen toteaa.

Tampere jäljessä eri osapuolten kommunikaatiossa

Miksi pyöräilijät sitten kokevat talvesta toiseen, että tilanne ei parane, vaan samat jäätyneet loskakasat ja pyörätielle auratut kinokset tulevat työmatkalla eteen?

– Yksi asia, jossa olemme jäljessä on se, että Infran ja pyöräilijöiden vuorovaikutus on puutteellista, Myllynen myöntää.

Kun puhutaan talvipyöräilystä, ei voi olla samalla puhumatta Oulusta. Siellä pyöräillään talvella saman verran kuin Tampereella kesällä. Miten kunnossapidon ja pyöräilijöiden vuorovaikutus on tuossa pyöräilyn ihmekaupungissa hoidettu?

Oulussa aktiivipyöräilijä voi hakea pyöräilyagentiksi, jonka raporttien perusteella kunnossapiton laatua seurataan. Toimivaksi koettua järjestelmää on sattumoisin kehitetty Tampereella.

– Tampereen polkupyöräilijät on toteuttanut talvikunnossapidon laadunseurantaa Tampereen kaupungille vuosina 2013 ja 2015. Näiltä vuosilta saatua oppia on käytetty hyödyksi esimerkiksi Oulussa, mutta valitettavasti emme koe että sitä olisi hyödynnetty Tampereella, kertoo Joonas Olli.