Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi syyskuussa 2021 valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tulokset. Elämäänsä tyytymättömien 4–5-luokkalaisten määrä oli kasvanut lähes kokonaisella prosenttiyksilöllä vuodesta 2019. Myös muut indikaattorit kuvasivat huolestuttavaa kehitystä. Vastaajia oli noin satatuhatta.
Näin kysely tehtiin
- Kysely jaettiin lähes kaikkien Tampereen, Nokian ja Pirkanmaan alakoulujen rehtoreille
- Yksi koulu jakoi kyselyn 4–6-luokan oppilaille
- Vastauksia kertyi yhteensä yhdeksän kappaletta
- Kahdeksan vastaajaa kertoi opettajallaan olevan riittävästi aikaa huomioida hänet
- Yleisin kouluarvosana työrauhalle oli 8
- Kuusi oppilasta kertoi, ettei mikään oppiaineet aiheuta hankaluuksia
Moreenimedia tutki ilmiötä ruohonjuuritasolla ja lähetti kyselyn kouluviihtyvyydestä lähes kaikille Tampereen seudun alakouluille. Melkein kaikki vastaajat kertoivat olevansa tyytyväisiä kouluunsa, eikä opettajien uupumuksesta ja terveydenhuollon resurssipulasta ollut tietoakaan.
Opettajallani on aina aikaa oppilaillensa 🙂
Anonyymi kyselyvastaus
Moreenimedian saamat positiiviset vastaukset eivät kerro koko totuutta alakoululaisten hyvinvoinnista. Lapset käsittävät termejä eri tavalla kuin aikuiset, joten ongelmista viestiminen voi olla hankalaa. Lapset ymmärtävät väsymyksen kirjaimellisesti unen puutteena.
Koulujen arki on hektistä ja täynnä jatkuvaa muutosta. Kyseessä on täysin oma maailmansa, jonka ongelmat jäävät helposti piiloon. Kyselyyn vastanneet olivat kaikki samasta koulusta, sillä Tampereen seudun alakoulusta vain yksi lähetti kyselyn oppilailleen.
Tyrnävän kunnassa psykologina toimiva Kimmo Pietilä avaa alakoululaisten mielenterveyden tilaa. Hänen mukaansa käynnit psykologilla ovat koronan jälkeen lisääntyneet. Koronaa ei kuitenkaan käynnin syynä mainita, vaan vaikutus on välillinen.
– Tunne-elämä, masennus, ahdistus, käytösongelmat, oppimisvaikeudet. Samoja syitä kuin ennenkin, mutta määrä on lisääntynyt.
Moreenimedian kysely ei tavoittanut ahdistuneita oppilaita. Vastaajista yhtä lukuun ottamatta kaikkien opettajat huomioivat heitä riittävästi. Raumalla kolmatta luokkaa käyvä Aava Jaakkola on samoilla linjoilla.
– Meidän luokassa opettaja ehtii auttaa.
Jaakkola ei ole kavereiltaankaan kuullut ongelmia. Jos työrauha särkyy, opettaja saa tilanteen yleensä rauhoittumaan menettämättä hermojaan.
Työuupumus vaivaa opettajia
OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja Matti Helimo kirjoitti vuonna 2020 Aamulehdessä opettajien uupumuksesta. Eikö ilmiö laajuudestaan huolimatta näy oppilaiden viihtyvyydessä?
Pietilän mukaan oppilaat eivät huomaa opettajien uupumusta suoraan. Sen sijaan rasitus näkyy välillisesti joustavuuden vähenemisessä. Keskustelut muuttuvat säännöiksi, eikä oppilaita kohdata enää yksilöinä. Myös Jaakkola tunnistaa stressin aiheuttaman kireyden.
– Joskus opettaja hermostuu.
Samaan aikaan mielenterveyden ongelmat lisääntyvät ja palvelut ruuhkautuvat. Pietilän mukaan jonotusajat voivat venyä jopa vuoden mittaisiksi.
Oppilaita putoaa myös pois avun piiristä, Pietilä kertoo. Pienemmissä kunnissa turvaverkot ovat tiiviitä, sillä toimijat tuntevat toisensa. Isoissa kaupungeissa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Oulussa puolet koulupsykologeista on irtisanoutunut. Jos yhteistyö kaikkien osapuolien kanssa ei ole tiivistä, voidaan perheitä joutua pomputtelemaan paikasta toiseen.
Pietilän mukaan ongelmat eivät katoa loputtomalla resurssien lisäämisellä.
– Oireiden sijaan pitäisi hoitaa niiden aiheuttajaa, eli keskittyä pohtimaan niitä yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka oppilaiden psykologikäyntejä lisäävät.