Yliopistossa tutkintorakenteet ovat varsin kirjavia, mutta tällä hetkellä kaikkien opiskelijoiden pakollisiin opintoihin kuuluu ainakin toista kotimaista kieltä, jotain valinnaista kieltä sekä tietotekniikkaa. Monella alalla opetetaan myös matematiikkaa, tilastotiedettä ja viestintää. Millaisia yhteisiä tietotaitoja yliopistojen tulisi opiskelijoilleen tarjota?

Moreenimedia teetti verkkokyselyn, jolla kartoitettiin opiskelijoiden mielipiteitä pakollisista opinnoista. Kyselyyn tuli 40 vastausta melko kattavalla läpileikkauksella eri aloilta.

Pitääkö yliopiston yleissivistää?

Mielipide-eroja vastanneiden kesken heräsi jo yliopiston luonteesta laitoksena. Osa vastanneista koki, että yleissivistävä koulutus toteutuu lukiossa, eikä yliopiston ole enää tarkoituskaan tarjota muuta kuin alakohtaista osaamista.

Toiset taas kokivat yleissivistyksen olevan tärkeää vielä kolmannellakin asteella ja painottivat, että korkeakoulutetut käyttävät valtaa yhteiskunnassa, jolloin valmistuneilla tulisi olla siihen tarvittavat laajat tiedot ja taidot.

Tampereen yliopiston koulutuksen ja oppimisen palveluyksikön koordinaattori Erika Säynässalo huomauttaa, että eri tutkinto-ohjelmien tavoitteissa on eroja.

– On generalistisia aloja, jotka eivät valmista tiettyyn ammattiin, vaan antavat yleiset valmiudet asiantuntijatehtäviin. Sitten on professioaloja, joissa koulutetaan tiettyyn ammattiin, esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai luokanopettajan tehtävään. Tutkintojen tavoitteista riippuu se, missä määrin ja miten vapaasti niiden tutkintorakenteeseen voidaan sisällyttää laajempaa yleissivistävää sisältöä.

Politiikan tutkimuksen opiskelijan ja järjestöaktiivin Sanna Verkasalon mukaan yliopistokoulutus ei tällä hetkellä ole yleissivistävä, mutta ideaalitapauksessa se olisi.

– Yliopiston tehtävä ei ole pelkästään opettaa opiskelijan oman tieteenalan konventioita ja toimintalogiikkaa, vaan myös lisätä ymmärrystä ympäröivästä. Olisi hyvä, että olisi esimerkiksi kursseja, joissa puhuttaisiin käsillä olevista yhteiskunnallisista trendeistä ja teemoista, kuten kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tai totuudenjälkeinen aika.

Verkkokyselyyn vastanneista 55 prosenttia koki opintojen laajentaneen yleissivistystään ja 42,5 prosenttia vastasi sivistyksensä tason pysyneen samana kuin ennen opintoja.

– Valmista yleissivistystä ei pitäisi olettaa, sillä ihmiset tulevat yliopistoon hyvin erilaisista lähtökohdista ja erilaisia reittejä, Verkasalo huomauttaa.

Mitä pitäisi opettaa?

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee korkeakoulujen tehtäväksi “edistää toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä.”

Käytännössä esimerkiksi kestävä kehitys näkyy harvan tutkinto-ohjelmassa. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 40 prosenttia toivoi pakollisiin opintoihinsa enemmän kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen teemoja.

Myöskään Verkasalo ei näe ministeriön tavoitteiden toteutuvan.

– Kestävästä kehityksestä ei keskustella minun opinnoissani yhtään. En sanoisi, että sivistyskään aivan täysin toteutuu, koska näkemykseni mukaan sivistys tarkoittaa sitä, että ymmärtää muitakin kuin oman alan asioita. Meillä on loppujen lopuksi aika vähän poikkitieteellisyyttä.

Myös Säynässalo näkisi poikkitieteellisyyden lisäämisen tuovan mahdollisuuksia.

– Silta keskustella eri alojen ihmisten kanssa olisi tärkeä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavaa laaja-alaisuutta ja geneerisiä taitoja voisi syntyä sitä kautta. Se lisäisi myös luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.

Riittävätkö tiedonhaku- ja medialukutaidot?

Tutkintorakenteisiin mahtuu kuitenkin rajallinen määrä opintoja. Voisiko informaatiotulvan lisääntyessä hyvä lukutaito riittää? Verkkokyselyn vastauksissa medialukutaito korostui.

“Yliopiston kuuluu mielestäni olla yleissivistävä, mutta lisäksi sen kuuluu myös antaa valmiudet opiskelijoille löytää itsenäisesti tietoa. Siihenkin kuitenkin taas liittyy medialukutaito, jota ei opeteta tarpeeksi”, eräs vastaajista kirjoitti.

Myös Säynässalo korostaa medialukutaidon merkitystä.

– Nykyajan lyhytjännitteisessä yhteiskunnassa, jossa luetaan paljon tekstejä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, olisi hyvä osata kytkeä asiat jatkumoihin ja laajempiin konteksteihin. Se vaatii puolestaan esimerkiksi historian tuntemusta. Ilmiöihin pitäisi tarvittaessa pystyä ottamaan etäisyyttä ja suhtautumaan niihin kriittisesti.

Informaatioviidakossa selviytymiseen tarvitaan selkeästi tukea. Neljäsosa verkkokyselyyn vastanneista opiskelijoista koki omat tiedonhakutaitonsa puutteellisiksi.

Yliopisto ei ole vain koulu

Osa verkkokyselyyn vastanneista suhtautui yliopisto-opintoihin vain pakollisena välietappina ennen työelämää. Säynässalo muistuttaa, että yliopistolla on toinenkin rooli.

– Yliopiston tärkeä tehtävä on toki tuottaa osaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palvelukseen. Sen lisäksi yliopistojen tulisi kuitenkin toimia myös kriittisenä voimana yhteiskunnassa ja esittää uusia ajatuksia. Näiden kahden tavoitteen ei välttämättä tarvitse olla keskenään ristiriidassa.