Koronapandemian aikana on Suomessa levinnyt toinenkin epidemia: neuloosi.
Neuloosi aiheuttaa suorastaan pakonomaista neulomisen tarvetta, ja sen iskiessä on puikkoihin tartuttava missä vain, milloin vain. Vaarallinen neuloosi ei kuitenkaan ole: vakavimmiksi oireiksi on kerrottu neulomisesta johtuvat hartiajumit.
Ainakin omassa neuloosi-diagnoosin saaneessa porukassani sanaa pidetään hyvin kuvaavana. Neulontaan hurahtaneiden Henna-Riikka Piispasen ja Tommi Saranpään on helppo samaistua siihen – jos kahdelta yöllä lähtee hakemaan Prismasta lankoja vain päästäkseen kutomaan sukat, voi hyvin puhua jonkinlaisesta neulontakuumeesta.
Oma pieni neulontaporukkamme muodostui hieman vahingossa, kun puhuin harrastuksestani sekä lapsuudenystävälleni Tommille että vasta Tampereelle muuttaneelle Henna-Riikalle. Huomasimme, että meillä kaikilla on sama käsityöharrastus, ja vuonna 2018 kolmikkomme alkoi kokoontua neulomaan yhdessä. Yksinäisestä tekemisestä tuli sosiaalista.
Kädet kaipaavat tekemistä
Mikä neulomisessa sitten on niin koukuttavaa?
Listasimme Henna-Riikan ja Tommin kanssa syitä harrastukselle. Heti mieleen tulivat ainakin luovuus ja se, että työn jäljen näkee heti sekä oikean, hyödyllisen tuotteen tekeminen – kaikkihan tarvitsevat sukkia. Myös helppous viehättää: tarvikkeita saa lähes joka kaupasta, eivätkä ne vie paljoa tilaa.
– Ellei välttämättä halua sitä seitsemäätoista laatikkoa lankoja kaappiin, Henna-Riikka naurahtaa. Lankojen hamstraaminen on pitkälle edenneen neuloosin harvoja huonoja puolia.
Neulominen myös rauhoittaa. On helpompi keskittyä elokuvaan tai vaikka luentoon, kun käsillä on jotakin tekemistä.
– Joskus toki miettii, että aloittaako toiminnan niin, että haluaa katsoa telkkaria ja kädet kaipaavat tekemistä, vai että haluaa neuloa ja pitää laittaa taustalle jotain pyörimään.
Tommin mielestä neulominen on suorastaan terapeuttista, kunhan ei haasta itseään liian hankalilla projekteilla.
– Meille kolmelle se on myös sosiaalista kanssakäymistä, yksi yhdistävä tekijä, Tommi toteaa.
Yllättävän paljon kavereita saa vain ottamalla käsityöt puheeksi. Ohjeista ja langoista saa loputtomasti puhuttavaa, ja tämänkin haastattelun aikana puhe karkailee itse kunkin keskeneräisiin töihin. Kun pidämme yhteistä neulontailtaa, neulominen on vain tekemistä käsille samalla, kun vaihdamme kuulumisia.
Yhteisöllisyyttä sosiaalisesta mediasta
Taitoliiton tutkimuksen mukaan vuonna 2021 lähes puolet suomalaisista harrasti jotakin käsillä tekemistä, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 34 prosenttia. Samassa kyselyssä neulominen oli suosituin käsityön muoto, ja 26 prosenttia vastaajista kertoi neulovansa viikoittain.
Pandemian aikana moni nuori on napannut puikot käteen. Esimerkiksi nuorten suosimassa Tiktok-sovelluksessa knitting-hastagilla on lähes sata miljoonaa katselukertaa. Näkemyksemme neulomisen suosion syylle on se, että yhä useampi arvostaa laadukkaita, taidolla tehtyjä tuotteita. Jo pelkästään se, että ylipäätään osaa tehdä käsillään, aiheuttaa ihastusta.
Ei vain vanhempien juttu
Neuloosi jatkaa tehokasta leviämistään sosiaalisen median kautta. Sen vaikutukset ovat onneksi vain positiivisia. Itse tehdystä tulee hyvä mieli, ja ainakin sosiaalisen median antaman kuvan mukaan nuoretkin osaavat arvostaa käsillä tekemistä yhä enemmän. Tommin sanoin:
– Ensin ajattelin, että olemmeko vain siinä iässä, jossa arvostetaan käsitöitä. Mutta kyllä käsitöiden tekeminen on nuoristakin muodikasta.