Ylen Kylmän sodan Suomi -dokumenttisarja nosti alkuvuodesta suomettumisilmiön pitkästä aikaa julkiseen keskusteluun. Muistot ja näkemykset kylmän sodan ajasta herättävät kiinnostusta erityisesti nyt, kun kansainvälinen turvallisuuspolitiikka on jälleen nousut ajankohtaisuutisoinnin pääaiheeksi.

Yleisön kiitosten ohella sarja on saanut osakseen myös kritiikkiä. Historiantutkijat ovat huomauttaneet sarjan yksipuolisesta ja arvottavasta tavasta käsitellä kylmän sodan aikaa Suomessa yksinomaan suomettumisilmiönä. Tutkijoiden mukaan rajaus jättää ulkopuolelle laajemman kuvan sen taustalla vaikuttaneista yhteiskunnallisista ja maailmanpoliittisista voimista.

Aiheen rajauksessa on tietysti pohjimmiltaan kyse valinnoista, joilla on pyritty monimutkaisen ilmiön kansantajuistamiseen. Ajanjakson yhteiskunnallisia ilmiöitä on varmasti vaikeaa käsitellä avoimen tasapuolisesti myös siksi, että ajan oma käsitys todellisuudesta oli erilainen, kuin mitä tänä päivänä ymmärrämme sen olevan.

Kylmän sodan ja suomettumisen ajasta löytyy yhtä monta todellisuutta kuin kokijaakin. Journalismin tutkimus on selvittänyt toimittajien itse ymmärtävän objektiivisuuden olevan kriittistä tulkintaa käsiteltävästä aiheesta. Kylmän sodan Suomi -sarjassa kriittisyyttä osoitetaan yksipuolisesti niitä yhteiskunnan toimijoita kohtaan, jotka rakensivat ja ylläpitivät suomettunutta todellisuutta.

Tasapuolinen tarkastelu tarvitsee kuitenkin kritiikille myös vastaparin ollakseen uskottavaa. Siksi moniäänisyyden unohtuminen syö dokumenttisarjan todistusvoimaa.

Kyse on myös yleisön oikeudesta tietoon. Yksi journalismin tehtävistä on nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun yleisöä kiinnostavia aiheita. Sosiaalisessa mediassa dokumenttisarjaa ovat kiitelleet kylmän sodan aikana kasvaneet 40–50-vuotiaat katsojat, joille suomettumisen aika on jäänyt kouluajan historian opetuksessa vähälle huomiolle. Koska aiheen käsittelyllä julkisessa keskustelussa on yhteiskunnallista merkitystä, Kylmän sodan Suomen tarina olisi ansainnut tulla esille useamman asiantuntijan kertomana.

Menneisyyden tulkitseminen tämän päivän näkökulmasta herättää aina suuria tunteita. Kylmän sodan Suomi -sarjalla on paikkansa yhdenlaisena, tiukkaraamisena ikkunana menneisyyteen. Sen kautta katsoja voi arvioida, onko oma käsitys historiasta värittynyt vai mustavalkoinen. Todellisuus, jota olemme pitäneet jaettuna on nostalginen kokemus, mutta yhteinen tarina historiasta on lopulta harha, jota jokainen tulkitsee oman näkemyksensä kautta.