Pieni luminen tie mutkittelee kohti Helvetinjärven kansallispuistoa. Yhtäkkiä eteen avautuu pihapiiri eläinaitauksineen. Tämän kotieläinpihan asukit eivät ole tavallisimmasta päästä: aitauksissa asuu strutseja ja villisikoja.
Keskellä talvea eläimet saavat olla omissa oloissaan, sillä matkailijoita ei juurikaan ole. Pihasaunassa saunoo kuitenkin muutama retkeilijä, ja yksi asuntoautokin on saapunut aamulla matkaparkkiin.
Kansallispuistomatkailu on kasvattanut suosiotaan korona-aikana. Ulkomaanmatkailun jäätyä vähemmälle yhä useampi suomalainen suuntasi kansallispuistoihin viettämään lomiaan.
Metsähallituksen tilaston mukaan vuonna 2020 Suomen kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Seuraavana vuonna luvut jatkoivat kasvuaan ja käyntimäärä nousi 4,02 miljoonaan.
Ruuhkia koronasta huolimatta
Helvetinjärven kansallispuiston kupeessa sijaitsevan Helvetin portti -tilan omistajat Mika ja Mirja Vilén kertovat, että kansallispuistomatkailun suosio on näkynyt myös heidän tilallaan kävijämäärän kasvuna.
Helvetin portin uusi ravintola oli tarkoitus avata keväällä 2020, mutta koronarajoitukset muuttivat suunnitelmia. Kun ravintola saatiin kesäkuussa auki ja kausi käyntiin, kävijämäärä yllätti pariskunnankin.
– Ihmiset jonottivat pitkospuilla, ja autojono ulottui satojen metrien päähän. Parkkialueet olivat kuin nuijalla lyötyjä, Mika ja Mirja Vilén kertovat.
Ravintolasulun johdosta saatu 800 euron korvaus vastasi kahden tunnin myyntiä.
Vuonna 2021 Helvetinjärven kansallispuistossa käytiin jopa 67 000 kertaa. Helvetin portilla kesäkuu oli hiljaisempi, mutta heinäkuussa kävijämäärät räjähtivät jälleen. Ruuhkaa riitti pitkälle syksyyn.
– Helvetti repesi, kuvailee Mika Vilén.
Kansallispuistobongausta ja lieveilmiöitä
Korona-aika on tuonut kansallispuistoihin uutta asiakaskuntaa. Aikaisemmin Helvetin portilla puhuttiin paljon englantia. Matkaparkki oli etenkin saksalaisten karavaanarien suosiossa. Kahden viime vuoden aikana kotimaiset matkailijat ovat korvanneet saksalaiset. Monet suomalaiset matkailijat ovat vasta viime vuosien aikana löytäneet retkeilyn ilon.
– Monet ovat aivan innoissaan tästä ja kiertävät kansallispuistosta toiseen, sanoo Mirja Vilén.
Niin kutsuttu kansallispuistobongaus vaikuttaakin olevan erityisesti korona-ajan ilmiö. Tavoitteena on kiertää kaikki Suomen kansallispuistot. Mirja Vilén kertoo, että siinä missä aiemmin vertailtiin maita, joissa ollaan käyty, nyt vertaillaan kansallispuistoja.
Toisaalta asiakaskunnan muutos on tuonut mukanaan myös ikäviä lieveilmiöitä. Kokemattomat retkeilijät sytyttävät nuotioita metsäpalovaroituksen aikana ja jättävät roskia ympäriinsä. Vilénien mukaan sama ilmiö on havaittu useissa kansallispuistoissa.
Lieveilmiöitä on nähty myös Helvetin portin kotieläinpihalla. Helposti stressaantuvien strutsien aitauksen viereen on menty huutamaan ja huitomaan. Myös villisika-aitauksen huomattavan voimakkaasta sähköaidasta kertovat varoituskyltit on jätetty huomiotta ja aidalla on keikuttu.
Mika Vilén kuitenkin kertoo, että häiriötä aiheuttaa vain pieni osa kävijöistä. Valtaosa käyttäytyy mallikkaasti.
Helvetin portilla uskotaan valoisaan tulevaisuuteen
Vilénit katsovat toiveikkaina tulevaan ja uskovat, että kansallispuistomatkailun suosio säilyy koronapandemian jälkeen. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi etenkin saksalaisten karavaanareiden odotetaan palaavan Suomeen.
Todennäköisesti myös ikävät lieveilmiöt vähenevät retkeilijöiden kokemuksen karttuessa.
– Kyllä meillä tulee nousu jatkumaan. Uskomme hyvin vahvasti siihen, kiteyttää Mika Vilén.