Korkeakouluopiskelijat ovat palanneet taas korona-ajan poikkeusoloista pääosin lähiopetukseen lukukauden alussa. Muutos on vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin vaihtelevasti – osalle luentosaleihin paluu on ollut positiivinen asia, toisille arki on etäopetuksen päätyttyä hankaloitunut.

– Erityisesti opiskelijoiden mielipiteissä näkyy se, että etä- ja lähiopetus kysymys on todella polarisoitunut, kertoo opintopsykologiharjoittelija Julia Sangervo.

Etäopetuksesta ei kannattaisikaan luopua kokonaan, sillä Sangervon mukaan opiskeluista pitäisi löytyä tiettyä joustavuutta erilaisia elämäntilanteita varten. Esimerkiksi jalan murtuessa etämahdollisuus voi auttaa pysymään opinnoissa kiinni.

Sangervo uskoo kuitenkin mahdollisuuksien lisääntymisen tukevan opiskelijoiden hyvinvointia. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan vuonna 2021 opiskelijoista jopa noin 40 prosenttia koki opiskelu-uupumusta kyselyä edeltäneenä kuukautena. Opiskelijoista neljännes ei myöskään tuntenut kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään.

– Hyvinvointia tukevat erityisesti psykologisten perustarpeiden täyttyminen. Näitä perustarpeita on kolme: autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet, sanoo Sangervo.

Lähiopetukseen palaamisen voidaan ajatella edistävän erityisesti autonomian, eli itsemääräämisoikeuden sekä yhteenkuuluvuuden tunteiden lisääntymistä. Autonomian tunne lisääntyy, kun opiskelija saa enemmän vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintojaan. Yhteenkuuluvuus opiskelijayhteisöön taas syntyy juuri oikean elämän kohtaamisissa, jotka tapahtuvat yliopistolla tai opiskelijajärjestöjen kautta. Tämä parantaa erityisesti nuorten opiskelijoiden hyvinvointia.

– Etäopetus oli erityisen kuormittavaa niille yksinasuville opiskelijoille, joilla ei ollut vielä syntynyt yhteisöä uuteen kaupunkiin, kertoo Sangervo.

Opiskelijoiden haasteet palaamassa samoiksi kuin ennen koronaa

Tänä syksynä opintopsykologien yhteydenotot ovat palanneet takaisin normaalimpaan koronan jälkeen. Poikkeusolojen aikana opintopsykologien palvelut olivat todella ruuhkautuneita ja monesti jouduttiin jopa sulkemaan liian pitkät ajanvarauslistat.

Ennen kesää ruuhkat saatiin kuitenkin purettua lisäresurssien avulla.

– Nyt avuntarpeen teemoissa on taas näkynyt enemmän niin sanottuja tavallisia ongelmia, kuten yliopisto-opiskeluun sopeutumisen haasteita, mainitsee Sangervo.

Tilanteen vaikutuksista on vielä hankala sanoa tarkemmin. Tällä hetkellä mennään lähinnä mututuntumalla.

– Olen kuitenkin positiivisin mielin, ja luottoa tulevaan löytyy.

Lue aiheeseen liittyvä gallup täältä.