– Ilman muuta näen sinkkuuden lisääntyneen. Yksin eläminen ja yksin asuminen on hyväksyttävää ja helppoa, sanoo Väestöliiton asiantuntija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen.
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Tuuli Innola on samoilla linjoilla. Yksilökeskeinen kulttuuri ja valinnanvapauden lisääntyminen mahdollistavat sen, että elämää ja tulevaisuutta voi suunnitella muutenkin kuin perustamalla perheen perinteisellä tavalla. Sinkkuuden yleistymisen myötä ilmiö on myös normalisoitunut.
– Kun sinkkuutta ei ymmärretä pelkästään stigmatisoivana parisuhteen puuttumisena, se vähentää painetta jäädä huonosti toimiviin tai epätyydyttäviin suhteisiin, Innola pohtii.
Parasta sinkkuudessa on vapaus
Kysely sinkkuna olemisesta
- Moreenimedian kysely jaettiin Puskarario Tampere -Facebook-ryhmässä.
- Kyselyyn tuli yhteensä 285 vastausta eri-ikäisiltä sinkuilta.
- 59 prosenttia vastaajista oli ollut sinkkuna 0–5 vuotta. 28 prosenttia oli ollut sinkkuna yli viisi vuotta. 13 prosenttia oli ollut sinkkuna koko elämänsä.
54-vuotias Minna Maijala on sinkku omasta tahdostaan. Hän kertoo, että nauttii niistä aamuista, kun herää sängystään yksin tai korkeintaan kissa seuranaan. Maijala ei edes muista, milloin olisi viimeksi kaivannut vierelleen kumppania.
– En koe, että sinkkuudessa olisi mitään negatiivista.
Maijalan mukaan parasta sinkkuudessa on vapaus tehdä asiat juuri sillä tavalla kuin haluaa. Samanlaiset vastaukset toistuivat myös Moreenimedian kyselyssä, kun vastaajia pyydettiin kuvailemaan, mistä he nauttivat sinkkuudessa.
Tärkeimpiä ihmisiä Maijalan elämässä ovat omat aikuiset lapset sekä ystävät. Sosiaalisia verkostoja on rakentunut myös töiden ja urheilun ympärille. Kotona seurana on kissa.
– Asun ja elän yksin, mutta en todellakaan ole yksinäinen, Maijala tiivistää.
<align/center>
Väitöskirjatutkija Innola kertoo, että myös sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa huomioidaan yhä enemmän muidenkin ihmissuhteiden kuin parisuhteen merkitys hyvinvoinnille.
– Ystävyyssuhteiden tai esimerkiksi tärkeiden eläinkumppaneiden kautta on mahdollista muodostaa merkityksellisiä kumppanuuden ja arjen jakamisen kokemuksia sekä orientoitua yhdessä tulevaisuuteen.
Työn ja parisuhteen tasapainottelua
Ystävyyssuhteet ovat tärkeitä myös 35-vuotiaalle sinkulle Sarianne Kääriäiselle.
– Kaverisuhteet ehkä korvaavat parisuhteen laatuaikaa, käydään syömässä ja elokuvissa.
Toisaalta ystävien kanssa ei tule jaettua arkea tai vaikkapa yökyläiltyä samalla tavalla kuin kumppanin kanssa. Kielteistä sinkkuudessa onkin Kääriäisen mielestä se, että läheisyys ja arjen apu puuttuvat.
Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä asioista Kääriäisen elämässä on työ. Psykoterapeutti Heli Vaarasen mukaan yksi syy sinkkuuden lisääntymiselle voikin olla se, ettei ihmisillä ole kiireisessä arjessa aikaa parisuhteelle.
– Työ- ja opiskeluelämä ovat todella vaativia ja kuormittavia, jolloin moni potee väsymystä ja uupumusta. Elämään, joka on itsellekin jo aika täynnä, ei mahdu toista ihmistä, Vaaranen kuvailee.
Kääriäinen ei kuitenkaan koe, että työ olisi hänen omassa arjessaan este parisuhteelle.
– En näe välttämättä sellaista idyllistä perhe-elämää, vaan enemmän, että molemmat olisivat uraihmisiä.
Myös perinteistä parisuhdetta kaivataan yhä
Väitöskirjatutkija Innolan mukaan sinkkuuteen yhdistyy edelleen vahvasti ajatus parisuhteeseen hakeutumisesta siitä huolimatta, että kaikki sinkut eivät parisuhdetta kaipaa.
– Sinkkuuden kuva esimerkiksi mediassa on hyvin kapea.
<align/center>
Toisaalta moni sinkku myös kaipaa yhä perinteistä parisuhdetta. Esimerkiksi 69-vuotias Jorma Järvenpää kertoo, että sinkkuna oleminen on ennen kaikkea yksinäistä. Kokemus yksinäisyydestä toistui myös verkkokyselyn avovastauksissa.
– Kyllä sellainen vanhan kansan sanonta, että ”ihmisen ei ole hyvä olla yksin”, pitää hyvin voimakkaasti paikkansa, pohtii Järvenpää.