En tiedä mitään parempaa, kuin päästä työntäyteisen päivän jälkeen heiluttelemaan punttikselle painoja. Olen kokenut sen itselleni parhaaksi tavaksi palautua työpäivästä ja purkaa ajatuksia.

Kuntosalilla treenaaminen ei ole kuitenkaan se lajeista pyhin, vaikka se nykyään trendikästä onkin. Sudenkuoppaan joudutaan silloin, jos ajatellaan, että on pakko ottaa lenkkeily tai kuntosali osaksi arkeaan, vaikka ne eivät yhtään innostaisi.

On siis turha syyllistää nuoria kertomalla, että silloin kun minä olin nuori, hiihdettiin kouluun kesät talvet.

Nykypäivänä kavereiden kanssa voi viettää aikaa netin välityksellä ja henkilöauto löytyy monista kotitalouksista. Tätä myötä nuorten liikkuminen on vähentynyt huomattavasti. On varsin ymmärrettävää, että kiireisen arjen keskellä koulumatkan taittaa ajan säästämiseksi mieluummin autokyydillä kuin polkupyörällä.

On siis turha syyllistää nuoria kertomalla, että silloin kun minä olin nuori, hiihdettiin kouluun kesät talvet. Kyllä Virve-mummo, tämä tiedetään. Mutta et olisi sinäkään hiihtänyt, jos ei olisi tarvinnut. Olisit varmaan itsekin ahminut suosikkisarjaasi suoratoistopalvelusta ja mennyt kouluun mopoautolla, jos olisit voinut.

UKK-instituutin tuoreesta tutkimuksesta selviää, että vain murto-osa Tampereen seudun yläkouluikäisistä liikkuu terveyden kannalta tarpeeksi. Tämä huolestuttaa terveysalojen asiantuntijoita, jotka näkevät suuntauksella olevan kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen ja kansalaisten hyvinvointiin.

Edes liikuntaharrastukset eivät vielä takaa sitä, että liikettä tulee päivän aikana tarpeeksi. Vain 20 prosenttia urheiluseuroissa liikkuvista nuorista täyttää päivittäisen liikkumissuosituksen viikon jokaisena päivänä.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että lapset ja nuoret olisivat nykyään laiskempia, vaan siitä, että arjessamme on yhä enemmän uusia ärsykkeitä ja ajanviettotapoja, jotka kilpailevat huomiostamme. Kun ajanviettotavat kehittyvät, muuttuvat myös ihmisten mieltymykset. Eipä siis ihme, että Mario Kartin pelaaminen Nintendo-pelikonsolilla sytyttää enemmän kuin kirkonrotta koulun pihalla.

Nuorten liikkumisen lisääminen ja liikkumiseen kannustaminen on kiistämättä tärkeä tavoite. On vahvaa näyttöä siitä, että liikkumattomuus on yhteydessä moniin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja eri syöpiin. Liikkumisella on myös monia myönteisiä vaikutuksia muun muassa muistiin ja mielen hyvinvointiin.

Liikkuminen perustuu usein rutiiniin ja opittuihin toimintamalleihin, joten on tärkeää, että liikkumisesta muodostuu tapa jo lapsena. Tähän vaikuttavat muun muassa vanhemmilta saatu kannustus sekä kouluihin omaksutut käytännöt.

Perinteinen hikilenkkeily tai kuntosalijumppa ei kuitenkaan kiinnosta kaikkia.

Ratkaisu nuorten liikkumattomuuteen ei löydy sillä, että kasvattajat pakottavat nuorisonsa pururadalle juoksemaan. Erilaisia liikkumismuotoja on lukuisia. Kokeilemalla jokainen voi takuuvarmasti löytää itselleen sen sopivimman. Se voi olla vaikkapa virtuaalisten hahmojen keräilyä puhelinsovelluksella pihapiirissä juoksennellen.

Jutussa on hyödynnetty myös UKK-instituutin vanhemman tutkijan Pauliina Husun haastattelua.