Pääministeri Sanna Marinin juhlimisvideot kaappasivat suomalaisen median huomion elokuussa. ”Jauhojengi”-kohunakin tunnettu tapaus on jo hävinnyt otsikoista, mutta Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan median itsetutkiskelu on vielä kesken.

JSN on suomalaisen uutismedian itsesääntelyelin, jonka päätöksiä mediassa kuunnellaan tarkasti.

Neuvosto on saanut kaiken kaikkiaan 28 kantelua bileuutisoinnista. Se on Hyvösen mukaan poikkeuksellinen määrä. Kanteluita on tullut eri uutismedioille ja eri uutisista, ja lisäksi yksi kantelu koski kaikkia uutismedioita.

– Olen ollut nyt kolme vuotta puheenjohtajana, ja sinä aikana tämä on ehdottomasti suurin mediakritiikin aalto, Hyvönen kertoo.

Julkisen sanan neuvosto tiedotti keskiviikkona 28. syyskuuta, että tulleista kanteluista 16 otetaan neuvoston käsittelyyn ja kantelut pyritään käsittelemään marras- ja joulukuun kokouksissa. Tiedotteessa kerrotaan, että käsiteltävissä kanteluissa tarkastellaan esimerkiksi verkkojuttujen muokkaamista, kielteiseen julkisuuteen joutuneiden kuulemista ja yksityisasunnossa kuvattujen videoiden julkaisua.

Toimittajaopiskelijat pettyivät sensaatiohakuisuuteen

Bilekohun poikkeuksellisuudesta kertovat paitsi JSN:ään saapuneet kantelut, myös Moreenimedian kyselystä kuuluvat toimittajaopiskelijoiden äänet.

Moreenimedia kysyi suomalaisten korkeakoulujen toimittajaopiskelijoilta, kuinka tyytyväisiä he olivat median tapaan uutisoida bilekohusta. Noin viisi kuudesosaa vastaajista oli tyytymättömiä.

Avoimissa kysymyksissä opiskelijat kertoivat pitävänsä median epäonnistumisena ennen kaikkea Marinin bilevideossa kuuluvaan huudahdukseen perustuvia vihjailuja pääministerin huumeiden käytöstä. Mediaa moitittiin myös sensaatiohakuisuudesta sekä lähdekritiikin ja itsereflektion puutteesta.

– Kun media kyseenalaisti Sanna Marinin harkintakyvyn, se samalla epäonnistui oman harkintakykynsä säilyttämisessä ja lähdekritiikissä, yksi vastaaja kommentoi.

– Minusta journalistiset tahot epäonnistuivat niiden tärkeimmässä ja ensimmäisessä tehtävässään: tiedon varmistamisessa, vastasi toinen.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho yllättyi opiskelijoiden avointen vastausten sävystä.

– Kritiikki oli paikoin aika musertavaa, Aho sanoo.

Hän arvelee, että opiskelijoiden kritisoimat jauhojengi-otsikot pääsivät leviämään suomalaismedioiden keskinäisen luottamuksen ansiosta.

– Riittävän moni media rupesi puhumaan jauhojengistä, ja äkkiä se eskaloitui kysymykseen siitä, käyttääkö pääministerin lähipiiri tai jopa pääministeri itse huumeita. Luottamus kollegan uutisointiin on Suomessa ilmeisesti aika kovaa, mikä on hyvä asia. Mutta jos valhe lähtee leviämään, se leviää aika helposti.

Tarvitaan lisää journalistista itsekritiikkiä

STT kysyi Suomen suurimpien uutismedioiden päätoimittajilta elokuun loppupuolella, miten uutisointi bilekohusta onnistui. Päätoimittajat vastasivat, että pääosin hyvin.

– Isossa kuvassa uutismedia toteutti tässä tehtäväänsä vallan vahtikoirana kuten sen kuuluukin. Yksittäisiä kauneusvirheitä sattui matkan varrella varmasti muutamallekin toimijalle, ja osa toimituksista lähti laukalle, Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen kommentoi STT:n jutussa.

Opiskelijat miettivät kyselyssä, kuinka vakuuttavia päätoimittajien STT:n jutussa esittämät perustelut olivat. Vakuuttavimpana pidettiin tarvetta arvioida pääministerin toimintakykyä ja vähiten vakuuttavimpina huumausaine-epäilyjä sekä aiempaa bileuutisointia Marinista.

Eero Hyvönen uskoo, että itsereflektio voimistuu ajan kuluessa, koska kohu oli STT:n jutun julkaisuaikaan vielä hyvin tuore.

– Mutta kyllähän päätoimittajien vastaukset vaikuttivat jutussa vähän turhan teflonilta minunkin silmääni.

Hanne Ahon mukaan median on näytettävä, että se kykenee itsearviointiin. Lukijoille ei saa syntyä tunnetta siitä, että mediaa on vaikea arvostella eikä se ota vastaan palautetta.

– Itsearviointi herättää luottamusta, vaikka se tehtäisiin jälkikäteen. On hirvittävän tärkeää muistaa, että jos meillä ei ole lukijoiden luottamusta, meillä ei ole mitään, Aho painottaa.

Ahon mukaan media voi näyttää kykenevänsä katsovan peiliin muun muassa journalismiaiheisilla keskusteluohjelmilla ja kolumneilla sekä uutisoimalla JSN:n päätöksistä.

– Itsekritiikki ei ole meille luontevaa. Varmasti pitäisi pohtia, miten se muuttuisi arkisemmaksi.

Hanne Aho huomauttaa kuitenkin, että koko suomalaista mediaa ei voi leimata epäonnistuneeksi ja oman toiminnan arviointiin kykenemättömäksi. Esimerkiksi Journalistin taannoisessa haastattelussa STT:n päätoimittaja Minna Holopainen arvostelee tapaa, jolla huumausaineet korostuivat uutisoinnissa.

Sekä Ahon että Hyvösen mielestä kohusta herännyt keskustelu on tärkeää käydä.

– Katsotaan sitten, kun saadaan kantelut päätettyä, että onko syytä tarkentaa median omaa toimintatapaa, Hyvönen toteaa.

Lue toimittajaopiskelijoiden näkemyksistä lisää täältä.