"Säästäkää mun lenkkimaastot!", toivoo Gromit-koira kyltillään.

300 tamperelaista marssi lauantaina metsien suojelun puolesta Hämeenkadulla – “Nyt kun Venäjän puuntuonti on loppunut, me hakkaamme omat metsät nurin”

Vuoden suurin ympäristömielenosoitus Metsämarssi kokosi joukot yhteen Tampereella. Mielenosoituksia on kyseenalaistettu, mutta se ei järjestäjiä lannista.

”Mitä me halutaan?”
”Suojella metsää!”
”Milloin?”
”Nyt!”
“Milloin, milloin, milloin?”
“Nyt, nyt, nyt!”

Iskulauseet raikaavat Hämeenkadulla, kun Tampereen Metsämarssi etenee pitkin Tampereen keskustaa.

Marssia johdattivat näyttävimmät kyltit.

Metsämarssi järjestettiin ensimmäistä kertaa lauantaina 24. syyskuuta seitsemässä eri kaupungissa ympäri Suomea. Mielenosoitus vaatii päättäjiltä toimia Suomen metsien pelastamiseksi ja suojelemiseksi.

Vartti ennen marssin alkamista Keskustorilla ei ole juurikaan mielenosoituksen merkkejä ilmoilla. Satunnaisia lauantaishoppailijoita kulkee siellä täällä, ja innokkaimmat Tapparan fanit tallaavat jo kaupungilla pelipaidat päällä valmistautuen illan peliin.

Kellon lyötyä puoli kaksi väki alkaa kuitenkin kokoontua Keskustorille. Jotkut kantavat mukanaan kylttejä, osa pienempiä ja osa isompia. Jotkut saapuvat paikalle vain kuuntelemaan. Suuri osa kävelee ohi.

Liikenne ruuhkautui hetkellisesti marssin takia.

Metsämarssille kysyntää Helsingin ulkopuolella

Torilla käydyt avauspuheenvuorot päättyvät raikuviin aplodeihin, ja itse marssi pääsee alkamaan.  Letka lähtee etenemään Keskustorilta Hämeensiltaa ja Koskipuistoa kohti.  Kulkueen saavuttua Pikku Kakkosen puiston kohdalle kuuluu leikkivien lapsien riemunkiljahduksia: ”Katsokaa, mielenosoitus!”

Koko Rongankadun mittainen marssijono jatkaa matkaansa siitä edelleen Sorsapuiston suuntaan.

– Reitti suunniteltiin yhdessä kaupungin kanssa. Mielestäni on muutenkin mukavampi, että iskulauseet eivät huku Hämeenkadun ratikoiden hurinan alle, kertoo Metsämarssin järjestäjä ja Greenpeacen edustaja Leena Marjamäki.

Greenpeace on kahdentoista muun järjestön kanssa järjestänyt ja organisoinut Metsämarssin. Marjamäki kertoo, että tämän vuoden Helsingin Ilmastomarssin järjestäjät päättivät, että Metsämarssi olisi hyvä saada myös muihin kaupunkeihin Helsingin lisäksi.

– Greenpeacen kanavia pitkin tuli kyselyä, että haluammeko lähteä mukaan järjestämään Metsämarssia Tampereelle. Sittenhän me lähdimme. Mietimme vain, että syteen tai saveen.

”Vaikka ajatellaan että Tampereella ei sinäänsä olisi metsiä, täällä hakataan metsää teiden alta, kun autoilijoille tehdään isompia baanoja. Se on kaikkein isoin syy, miksi jopa luonnontilaisia metsiä laitetaan nurin”, kertoo Marjamäki.

Ilmastomielenosoitukset keräävät kritiikkiä

Ilmastomielenosoitukset ovat saaneet osakseen sosiaalisessa mediassa sekä kritiikkiä että haukkuja. Osa kommentoijista ihmettelee, ovatko mielenosoitukset ylipäätään tarpeellisia.  Jyväskylässä elokuussa järjestetyssä Elokapinan mielenosoituksessa mielenosoittajat kohtasivat jopa fyysistä uhkaa, kun vastamielenosoittajat suihkuttivat mielenosoittajien päälle lietelantaa. Metsämarssin järjestäjät eivät kuitenkaan ole huolissaan tapahtuman turvallisuudesta.

– Suunnittelussa otettiin huomioon lähes kaikki turvallisuusuhat, mutta todennäköisyys niiden toteutumiselle on pieni. Meillä on mennyt rauhallisesti tähän mennessä. Jotkut ovat tulleet sanallisesti kertomaan mielipiteensä.

Marjamäki toteaa, että tekee mitä tahansa, niin kritisoijia riittää aina.

– Mielenosoitukset ovat minusta osa taistelua paremman maailman puolesta. Metsien suojelu Suomessa on tällä hetkellä akuuttia, koska nyt kun Venäjän puuntuonti on loppunut, me hakkaamme omat metsät nurin. Vaihtoehdot ovat olemassa, mutta ne vaativat poliittista tahtoa.

Ennen kaikkea Marjamäki toivoo, että Metsämarssien väkimäärä tavoittaa päättäjiä. Metsämarssi pyrkii luomaan painetta metsäyrityksiin ja saada niitä muuttamaan toimintaansa kestävämpään suuntaan.

Meeri Tuomiselle (toinen vasemmalta) metsät ovat tärkeä osa elämää, ja hänen mielestä metsiä ei arvosteta nykyään tarpeeksi. Vieressä Ruska Saarinen, Elsa Luukkanen ja Sikuriina Karisukki.