Pääkirjasto Metson lavalla pohdittiin verkon valheita ja vaaroja F-Securen tietoturva-asiantuntijan ja ammattihakkerin Laura Kankaalan sekä Siirtolaisuusinstituutin tutkijan ja tietokirjailijan Markku Mattilan kanssa. Keskustelua käytiin vieraiden ja yleisön kesken muun muassa siitä, millaisiin valheisiin ja vaaroihin verkossa voi törmätä, mitä vaikutuksia niillä on tavallisten ihmisten arkeen ja miten niiltä voitaisiin suojautua.

Suurimmiksi uhiksi nimettiin illan aikana saavutettavuus, jonka vuoksi ihmisiä on helppo lähestyä, ja haitallinen sisältö, jolla yritetään vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Sisältöä kohdennetaan ihmisille sosiaalisen median alustoilla toimivien algoritmien avulla. Algoritmeista aiheutuu Mattilan mukaan myös polarisaatiota eli vastakkainasettelua, joka saa ihmiset ajattelemaan mustavalkoisesti.

– Sosiaalisen median syöte ei ole kuin kirjasto. Kirjastossa nähdään kaikki, mitä siellä on, mutta sosiaalisessa mediassa nähdään vain hyllyllinen tavaraa, jonka algoritmi on valinnut, Mattila kuvailee.

Julkisuudessa puhutaan toistuvasti esimerkiksi rakkaushuijauksista, mikä harmittaa Kankaalaa. Hänen mielestään verkossa tapahtuvista huijauksista pitäisi puhua rikoksina, sillä sana huijaus saattaa vähätellä tapahtunutta ja aiheuttaa uhrille tyhmyyden tunnetta. Silloin vaarana on Kankaalan mukaan se, että suuri osa tällaisista huijauksista jää piilorikollisuudeksi, koska niitä ei kehdata myöntää tai niistä ei haluta ilmoittaa poliisille.

– Ne rakkaushuijaukset on kuitenkin tosi ilkeitä, koska niissä mennään syvälle tunteisiin. Ihminen saattaa olla jo valmiiksi herkässä tilassa ja uskoutua toiselle ihmiselle, ja sitten näiden ihmisten kiltteyttä käytetään hyväksi. Rakkausrikollisuus kuulostaa oudolta, mutta sitä se on. Rikos.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, keskustelu informaatio- ja kybersodasta kiihtyi Suomessa. Vieraat kuitenkin muistuttavat, että kumpikaan ei ole uusi ilmiö ja että kumpaakin käytetään myös rauhan aikana. Ukrainan tilanne herätti ihmisten auttamisen halun, ja osa on yrittänyt olla avuksi muun muassa haktivismin eli palvelunestohyökkäysten kautta. Kankaala kuitenkin muistuttaa, että haktivismi on laitonta ja yhtä lailla rikollista toimintaa.

– Jos haluaa tehdä hyvää, niin ne palvelunestohyökkäykset eivät ole paras ratkaisu. Tapoja auttaa Ukrainaa on monia, voi esimerkiksi lahjoittaa rahaa tai, jos on teknistä osaamista, etsiä haavoittuvuuksia ja raportoida niistä eri tahoille, jotta ne voitaisiin korjata, hän luettelee.

Pitääkö tavallisen ihmisen olla huolissaan verkon vaaroista? Pitää, mutta pelko on vieraiden mielestä turhaa. Pelkäämisen sijaan he peräänkuuluttavat yleissivistystä, ennaltaehkäisyä ja ylipäätään riskien tiedostamista.

– Jos ja kun sinne internetin maailmaan menee, niin täytyy olla tietoinen siitä, että se on täynnä huijareita, koijareita ja veijareita. Mutta ei siellä verkossa ole mitään sen pelottavampaa kuin mikään muukaan tähän mennessä ihmiskunnan historiassa, Mattila toteaa.

Metso Talk on Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen, Tampereen kaupungin nuorispalveluiden, kaupunkikulttuuriyksikön ja pääkirjasto Metson yhteistyössä toteuttama kolmiosainen keskustelusarja, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista.