Moreenimedian kyselyyn vastanneista puolet kertoi kiinnittävänsä eniten huomiota kielteisiin uutisiin. Suurin osa vastaajista koki jatkuvien synkkien ja negatiivisten uutisaiheiden tuntuneen ahdistavilta, raskailta ja lamaannuttavilta. Vastaukset tulivat ilmi Moreenimedian tekemässä verkkokyselyssä, joka kartoitti negatiivisten uutisten vaikutuksia niiden kuluttajiin.

– Liika on liikaa, lopulta ei jaksa enää lukea yhtään aiheesta, jota kaikki tahot ovat tulvillaan, yksi kyselyn vastaajista kommentoi

– Välillä on tuntunut, että vähempikin riittäisi, vaikka samalla ymmärrän, että on tärkeä pysyä ajan tasalla tapahtumista, toinen vastaaja pohti.

Aamulehden toimittaja Saara Nyystilä kohtaa päivittäin työssään negatiivisia aiheita. Nyystilä  työskentelee Aamulehdellä uutisten julkaisutiimissä. Hän kertoo vapaa-ajallaan yrittävänsä irrottautua uutisista kokonaan, sillä työpäivän aikana synkkiä aiheita tulee käsitelleeksi jo riittävästi.

Siinä missä lukijan on helppo todeta, että viikon uutissaldo on nyt täynnä, joutuu toimittaja pahimmassa tapauksessa vatvomaan samaa uutisaihetta viikosta toiseen. Tärkeät aiheet kuitenkin pysyvät tärkeinä, vaikka ahdistus aihetta kohtaan tuntuisi lamaannuttavalta.

– Yritän ajatella niin, että nyt teen tätä minun työtä, koska työt täytyy saada tehtyä, enkä niinkään voi pysähtyä miettimään sitä, kuinka kurjaa esimerkiksi Ukrainassa olevilla ihmisillä on, Nyystilä toteaa.

Kontekstointi on avain uutisahdistuksesta selviämiseen

Yleisradion vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto uskoo konteksoinnin olevan avain uutisahdistuksesta selviämiseen. Kontekstoinnilla hän tarkoittaa sitä, että asioihin perehdytään riittävästi, jotta pystytään paremmin hahmottamaan suuremmat asiakokonaisuudet ja niiden merkitykset. Koivisto kokee, että tämä on tärkeä tehtävä niin toimittajille kuin lukijoillekin.

Koiviston mielestä toimittajille kuuluu aiheidensa riittävä kontekstointi, jotta lukijat saavat käsiinsä aiheesta mahdollisimman kattavan raportoinnin. Toisaalta lukijan tehtäväksi jää oman medialukutaidon kehittäminen niin, että ei luota tiedonsaantiaan vain yhden tahon käsiin.

Koiviston mukaan paras apu kontekstointiin on television ja radion ajankohtaisohjelmat, joissa yhteen aiheeseen pystytään pureutumaan kattavasti.

–  Yksittäisissä verkkojulkaisuissa harvoin pystytään kysymään niitä kaikista isoimpia kysymyksiä, jotka auttavat hahmottamaan aiheiden laajaa kokonaiskuvaa.

Pään pensaaseen pistäminen ei auta

Moreenimedian kyselyssä selvisi, että vaikka synkät uutiset tuntuvat kuluttajista raskailta, puolet vastaajista ei kuitenkaan toivo enempää uutisia myönteisistä asioista.

Nyystilän mielestä on tärkeää jatkaa kattavaa uutisointia kaikista negatiivisimmista aiheista.

– Negatiivisten asioiden esille tuominen mahdollistaa sen, että niistä aiheista myös aletaan keskustelemaan. Siten edistetään myös sitä, että konkreettisia tekoja näitä negatiivisia asioita vastaan tapahtuu.

Koivistonkaan mukaan uutisten seuraamista ei pidä lopettaa niiden synkkyyden takia.

– Kokonaan uutisten seuraamisesta kieltäytyminen ei auta, sillä se on vähän kuin pistäisi pään pensaaseen. Olet hetken rauhassa, mutta kuitenkin joudut törmäämään niihin aiheisiin enemmin tai myöhemmin.

Toimittajien jaksamista pohdittava

Nyystilä kertoo kaikista rankimpien uutisten jääneen kirkkaimpana mieleen, sillä niiden synnyttävä tunnereaktio on ollut kaikista vahvin.

Vuorovaikutuspäällikkönä työskentelevä Koivisto uskoo, että on kaikkien etu, jos toimittajat saavat keskittyä kaikista raskaimpiin aiheisiin vain rajatun ajan. Koivisto korostaa erityisesti avoimen keskustelukulttuurin tärkeyttä toimituksessa. Työkulttuuri, jossa toimittajan odotetaan jaksavan loputtomiin, ei hänen mielestään kuulu enää tähän päivään.

– On ennen kaikkea tärkeää, että toimittaja, joka joutuu käsittelemään ahdistavia aiheita jatkuvasti, kokee luontevaksi mennä pyytämään apua heti, kun siltä tuntuu.

Vaikka Nyystilästäkin aiheet tuntuvat välillä raskailta, hän uskoo, että työ on merkityksellistä ja toimittajana ajetaan yhteiskunnan isompaa etua.

– Vaikka ummistaisimme silmämme niiltä ikäviltä asioilta, mitä maailmalla tapahtuu niin ne silti edelleen tapahtuvat. Journalismin tehtävä on esittää asiat ja maailma sellaisena, kuin ne ovat, hän kiteyttää.