Sosiaalinen media on tuonut journalismiin uudenlaisen juttutyypin. Siinä uutinen tehdään julkisuuden henkilön julkaiseman päivityksen pohjalta. Usein kyseessä on Instagram-kuva ja kuvateksti, jotka upotetaan uutiseen. Joskus julkisuuden henkilöön ollaan yhteydessä lisäkommenttien toivossa.

Tällainen uutinen valmistuu helposti ja nopeasti, eikä toimittajan tarvitse nähdä vaivaa yleisöä kiinnostavan jutun tekemiseen. Haastattelua ei tarvita, ja faktantarkistaminen onnistuu käden käänteessä. Tehokkuus ja takuuvarmat klikkaukset lienevät syy kyseisen juttutyypin viehätykseen.

Selaamalla Iltalehden viihdeuutisia tiistai-iltana 14. helmikuuta selviää, että päivän 21 viihdeuutisesta kuusi oli tehty julkisuuden henkilön päivityksen pohjalta. Yhdessäkään näistä päivityksen julkaisseeseen julkkikseen ei otettu yhteyttä, vaan henkilön ”kommentit” oli poimittu suoraan kuvatekstistä tai aikaisemmista haastatteluista. Käytännössä uutiset on siis tehty uudelleenjulkaisemalla valmis teksti ja kuva.

Vaikka sosiaalisen median sisältöjen jakaminen eri medioissa on pääsääntöisesti sallittua, ei tämän kaltaisia uutisia voi pitää kovinkaan laadukkaana journalismina. Uutismedian liiton mukaan laadukas journalismi välittää luotettavaa tietoa, jolla on merkitystä ihmisille. Myös viihdejournalismia voidaan tuottaa laadukkaasti: haastattelemalla, etsimällä alkuperäisiä lähteitä ja keksimällä uusia, raikkaita näkökulmia.

Julkaistessaan valmiin sosiaalisen median päivityksen toimittaja menee sieltä, mistä aita on matalin. Toimittaja selaa sosiaalista mediaa, poimii sieltä mielenkiintoisimman päivityksen ja käytännössä kopioi sen artikkeliinsa. Hän ei itse tutki, kysy tai haasta, vaan tuottaa juttuja liukuhihnamaisesti. Alan koulutuksissa toistetaan kyllästymiseen asti, miten kommentit asianosaisilta elävöittävät juttuja ja kuinka suora kopiointi ei ole sallittua. Myös omien ideoiden tärkeyttä painotetaan niin koulussa kuin työhaastatteluissa.

Onkin kummallista, että tärkeänä pidetty luovuus pääsee alan töissä ruostumaan. Kuka tahansa osaa kopioida ja liittää. Kun toimittajan päivä koostuu jatkuvasti lyhyistä, yksinkertaisista artikkeleista, voidaan olettaa, että myös kyky kirjoittaa laadukasta journalismia ruostuu vähitellen.

Instagram-journalismi tuo mukanaan myös tekijänoikeusongelmia. Vastikään Sanoma Media Finland tuomittiin korvaamaan Kimi Räikköselle 7000 euroa tekijänoikeuslain rikkomisesta. Oikeuden mukaan Helsingin Sanomilla ei ollut oikeutta julkaista Räikkösen Instagram-tilillä ollutta kuvaa verkkolehdessään. Kyseessä oli niin kutsuttu Instagram-tarina, jossa kuva säilyy ainoastaan 24 tuntia. Kuvaa ei olisi saanut julkaista, sillä se ei itsessään ylitä uutiskynnystä, eikä Räikkönen ollut antanut lupaa kuvan julkaisuun.

Tehokkuuden ja nopeiden klikkauksien lisäksi tällainen journalismi ei juurikaan tarjoa mitään positiivista. Se saa toimittajat laiskistumaan ja altistaa tekijänoikeusongelmille. Toimitusten kiireisessä arjessa on tilaa myös Instagram-journalismille, mutta sitä ei saa tehdä laadukkaan sisällön kustannuksella.