Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Senja Laakso on epäileväinen sen suhteen, että nykyinen hallitus pyrkisi edistämään turkistarhauksen lakkauttamista. Syynä on se, ettei asiaa mainita hallitusohjelmassa. Hallituksessa olevat puolueet ovat aiemmin puoltaneet turkistarhausta.
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisen puolesta etenee eduskuntaan kerättyään tarvittavat allekirjoitukset yhdessä päivässä. Mahdollinen hyväksyntä on eduskunnassa enemmistöä pitävien hallituspuolueiden kansanedustajien käsissä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen eduskuntaan samasta aiheesta edennyt aloite, sillä vuonna 2013 käsiteltävänä oli vastaava turkistarhauksen lakkauttamista ajava kansalaisaloite.
Vuonna 2013 eduskunnan käsittelyssä aloite kuitenkin kaatui äänin 146-36.Vuonna 2013 hallituspuolueista, yksittäisiä kansanedustajia lukuun ottamatta, vain vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät turkistarhauksen kiellon puolesta.
Vielä vuonna 2013 enemmistö suomalaisista salli elinkeinon. Kansan enemmistön mielipiteet ovat kymmenessä vuodessa kääntyneet vastustamaan turkistarhausta.
Hallitusohjelmassa mainitaan vain tuotannon laatu
Nykyisistä hallituspuolueista suurin osa ei kannata turkistarhauksen lakkauttamista. Hallitusohjelmassa mainitaan, että “turkisalan laatujärjestelmiä kehitetään yhdessä toimialan kanssa”. Elinkeinon lakkauttamiselle ei siis eduskunnasta näennäisesti löydy enemmistöä.
Onko siis mahdollista, että kansalaisaloite saisi eduskunnan hyväksynnän ja turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa?
Senja Laakso toteaa, että hallituksen vaikea alkutaival saattaa johtaa siihen, että hallitusohjelmasta pyritään pitämään mahdollisimman tiukasti kiinni. Koska hallitusohjelmassa ei mainita pyrkimistä turkistarhauksen lakkauttamiseen, voisi linjasta lipeäminen Laakson mukaan aiheuttaa mahdollisesti jopa hallituskriisin.
– Toivoisin, että olisi vahva signaali, että kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi etenee eduskuntaan jo toisen kerran, sanoo Laakso.
Miksi turkistarhausta puolustetaan?
Turkistarhausta puolustetaan usein sillä, että halutaan turvata vapaus elinkeinon harjoittamiseen. Kokoomus on esimerkiksi ehdottanut jonkinlaisia kannustimia turkistuotannosta luopumiseen. RKP:lla puolustukseen saattaa liittyä aluepoliittisia kysymyksiä, sillä 96 prosenttia turkistuotannosta Suomessa keskittyy Pohjanmaalle, jossa on vahvasti ruotsinkielisiä alueita.
Näennäisesti pienellä alalla on siis suhteellisen paljon merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.
Senja Laakso vertaa turkistarhausta turpeen tuotantoon. Turveyrittäjät kokivat tulleensa petetyiksi, kun lopulta päästörajoituksilla tehtiin käytännössä mahdottomaksi tai vähintään todella kalliiksi turpeen ostaminen. Laakso peräänkuuluttaa reiluutta ja avoimuutta nyt turkistarhauksen kohdalla. Laakso toivoo, että keskustelussa päästäisiin eteenpäin.
– Ehkäpä tässä vaiheessa pitäisi rehellisesti sanoa turkistuottajille, että tämä ala tulee loppumaan. Sen sijaan, että väännettäisiin, loppuuko vai ei, voitaisiin miettiä, miten näitä ihmisiä tuetaan, pohtii Laakso.
Vaikka eduskunta on vuosien varrella hylännyt 90 prosenttia tehdyistä kansalaisaloitteista, uskosta aloitteiden merkitykseen ei kuitenkaan Laakson mukaan kannata luopua. Tänä vuonna kymmenen vuotta täyttänyttä kansalaisaloitetta voi hänen mukaansa pitää toimivana keinona vaikuttaa. Sen avulla voidaan eduskuntaan nostaa aiheita, joita ei ole mainittu hallitusohjelmassa.
– Kansalaisaloite ainakin pakottaa kansanedustajat puhumaan aiheesta, toteaa Laakso.
Kysyimme ihmisten mielipiteitä turkistarhauksesta. Kuuntele vastaukset täältä.