Suomessa lailla kielletyn, mutta silti laajalti esiintyvän rekrytointisyrjinnän torjumisen eräs keino voi olla työntekijöiden anonyymi rekrytointi. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että anonyymi rekrytointi vahvistaa vieraskielisen nimen omaavien mahdollisuuksia tulla valituiksi työpaikkaan.
– Rekrytointisyrjintä on Suomessa merkittävä ongelma, sanoo Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen.
Jo aiemmin toteutetussa Akhlaq Ahmadin vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että vieraskielisellä nimellä todennäisyys tulla palkatuksi Suomessa etnisestä taustasta riippuen oli jopa neljä kertaa pienempi suomenkielisiin nimiin verrattuna. Vuonna 2020 Labore ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT toteuttivat Helsingin kaupungissa tutkimuksen siitä, kuinka anonyymi rekrytointi vaikuttaa syrjintään ja palkattujen menestymiseen töissä. Tutkimuksessa hakuprosessi oli käynnissä helmi–joulukuun ajan ja siihen osallistui sata hakijaa. Hakukohteina oli kolmetoista erilaista suosittua ammattialaa.
Anonyymi rekrytointi
- Rekrytointisyrjinnän ehkäisyyn koetetaan etsiä uusia keinoja, joista anonyymi rekrytointi on esimerkki.
- Yleisimpiä syrjinnän syitä ovat vieraskielinen nimi ja etninen tausta.
- Laboren ja VATT:in tutkimus osoittaa, että työpaikkoja haetaan aktiivisemmin anonyyminä.
- Johtavan tutkijan Ohto Kannisen mukaan Helsingissä anonyymejä hakuja toteutetaan vielä erittäin vähänlaisesti.
Anonyymiteetin vaikutus hakijoihin
Kannisen mukaan tutkimuksessa työnantaja sai tietää hakijasta ainoastaan tämän koulutuksen, työkokemuksen ja vastaukset avoimiin kysymyksiin. Toisaalta työnantajan kannalta vähäinen tietomäärä palkattavasta hakijasta voi olla ongelmallista.
– Tutkimuksessa ei havaittu mitään haitallisia vaikutuksia liittyen palkattujen menestymiseen työssä.
Laboren ja VATT:in tutkimuksen tulokset osoittavat, että anonyymi rekrytointi ei vaikuttanut hakijoiden sukupuoleen, mutta sen sijaan vieraskielisen nimen omaavia henkilöitä palkattiin aiempaa enemmän. Kokonaisuudessaan hakijoiden määrä nousi, ja se näkyi erityisesti naishakijoiden määrässä.
– Muita yleisiä syitä rekrytointisyrjintään ovat esimerkiksi vammaisuus, ikä ja seksuaalivähemmistöön kuuluminen.
Kanninen toteaa, että anonyymi haku on tällä hetkellä vapaaehtoista. Jos se haluttaisiin ottaa laajemmin käyttöön esimerkiksi pakkona joillain aloilla, sen toimivuutta tulisi testata vielä suuremmalla otosryhmällä.