Tutkimukseen osallistuneista joka kymmenes ei ollut kykenevä palaamaan koronan jälkeen työelämään. Jopa 88 prosentilla osallistujista esiintyi normaalia enemmän väsymystä, ja uupumusta esiintyi 79 prosentilla. Tutkimus toteutettiin toimintakokeiden, röntgenkuvien sekä kyselyiden perusteella, seuraamalla osallistujia vuoden ajan. FINCOVID-19-tutkimuksessa perehdyttiin vuoden 2020 ensimmäisessä aallossa sairastuneisiin koronapotilaisiin.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari haluaa muistuttaa, että tutkimus toteutettiin ennen koronarokotteita ja tutkittavat sairastivat vakava-asteista koronaa.

– Merkittävää tuloksissa kuitenkin oli, että oireilua oli paljon vielä vuodenkin kohdalla, Vasankari toteaa.

Vasankarin mukaan oli oletettavaa, että pitkäaikaisesti koronaa sairastavat joutuisivat hyödyntämään terveyspalveluita huomattavan paljon. Positiivinen tutkimustulos oli, että runsas terveyspalveluiden käyttö oli tutkimukseen osallistuneilla harvinaista.

Keuhkot kärsivät koronasta eniten

Koronavirus aiheutti osallistujilla keuhkojen alenemaa sekä uniongelmia. Keuhkojen alenemalla tarkoitetaan Vasankarin mukaan arkikielisesti keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä. Tämä voi näkyä negatiivisesti esimerkiksi voimakkaana hengästymisenä.

– Se voi näkyä arjessa esimerkiksi, jos pitää juosta portaita tai kävellä pidempi matka, Vasankari kertoo.

Positiiviseksi Vasankari määrittelee kuitenkin sen, että tutkittavien osallistujien keuhko-oireet vähenivät merkittävästi seurantajakson aikana.

Vasankarin mukaan tällä hetkellä koronaa ei ole tarpeen pelätä. Tulevia variantteja ei voi ennustaa, mutta koronaa voi juuri nyt pitää tavallisena flunssaviruksena.

– En olisi erityisen huolissani, Vasankari tiivistää.