Nuorten aikuisten työhyvinvointi on yhä heikkoa — asiantuntijan mukaan työpaikat eivät motivoi tarpeeksi

Nuorten työuupumus on yhä yleistä, ja sen vähentäminen vaatisi työpaikoilla muutoksia. Nuorten aikuisten hyvinvointia työpaikoilla voisi asiantuntijan mukaan lisätä esimerkiksi vahvistamalla itsetuntoa ja tarjoamalla tarpeeksi tukea.

Koronapandemian myötä kasvanut työuupumus ei ole vieläkään lähtenyt laskuun, ja sitä esiintyy erityisesti nuorilla aikuisilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työkyky ja työn aiheuttamat myönteiset tunteet ovat nuorilla aikuisilla laskeneet jopa korona-ajasta. Lisäksi nuoret työntekijät kokevat yksinäisyyttä muita ikäryhmiä enemmän.

Yleensä työuupumuksen voisi olettaa johtuvan liian suuresta työtaakasta. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan nuorten yleistyneeseen työuupumukseen ovat kuitenkin usein syynä se, että työ tarjoaa liian vähän itsenäisyyttä ja haasteita. Mahdollisuudet oppia työssä uutta ja kehittää itseään ovat työhyvinvointia edistäviä tekijöitä, joita moni uran alussa oleva nuori ei välttämättä pääse kokemaan tarpeeksi.

– Nuorilla voi korostua palautteen tarve, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa työura on, sitä vaikeampaa voi olla tunnistaa oman työn myönteisiä vaikutuksia, Kaltiainen sanoo.

Myös yhteiskunnan asenteet ja yleinen suhtautuminen vaikuttavat nuorten hyvinvointiin työpaikoilla. Kaltiaisen mukaan yhteiskunnallinen kehitys, jossa on koko ajan vähemmän aikaa hakea omaa juttua ja kapeammat mahdollisuudet hakeutua uusiin työtehtäviin, on työelämän kannalta haaste. Tällöin yhä useampi päätyy sellaiseen ammattiin, joka ei ole itselle sopiva eikä motivoi.

FAKTA

Työuupumuksen tilanne Suomessa

  • Työuupumuksen riskiryhmä on noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019.
  • Kesällä 2023 eniten työuupumusoireista kärsiviä oli naisissa, alemman koulutustaustan työntekijöissä sekä alle 36-vuotiaissa.
  • Samanaikaisesti kasvussa ovat kognitiiviset häiriöt, millä tarkoitetaan ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä.
  • Nuorilla työntekijöillä on enemmän yksinäisyyttä kuin muilla ikäryhmillä. Alle 36-vuotiaista yksinäisyyttä kokee jo joka kolmas, vanhemmissa ikäluokissa joka neljäs.
Työuupumuksen lisääntymisellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset

Kaltiaisen mukaan hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvistä asioista osataan koko ajan keskustella paremmin, ja hän toivoo, että myös työuupumus otetaan vakavissaan. Lisääntyneellä työuupumuksella on nimittäin kielteisiä vaikutuksia muun muassa työssä suoriutumiseen, mikä taas vaikuttaa yhteiskunnalliseen työn tuottavuuteen.

– Pitkällä tähtäimellä on huolestuttavaa, että merkittävä osa nuorista kokee työuupumusta. Jos ei pääse syntymään positiivisia kokemuksia, asenteet kyynistyvät ja tämä vaikuttaa kielteisesti työkykykyyn, Kaltiainen kertoo.

Kaltiainen esittää ongelmaan ratkaisuksi nuorten pystyvyyden kokemuksien lisäämistä työpaikoilla esimerkiksi tarjoamalla riittävästi haasteita. Hän myös korostaa yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen merkitystä työyhteisössä. Kaltiainen kannustaa kokeneempia työntekijöitä huomioimaan ja tukemaan aloittelevia tekijöitä, jotta nämä pääsevät kiinni työyhteisöön.