THL:n kysely ikäihmisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta
- Kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esi- tai vastuuhenkilöt 2 742 yksiköstä.
- Vanhuspalvelujen toimintayksiköistä 47 prosenttia oli havainnut asiakkaan kaltoinkohtelua.
- Kotihoidossa yleisin kaltoinkohtelija on omainen tai läheinen.
- Voit tehdä huoli-ilmoituksen kunnalle, jos olet huolissasi ikäihmisen hyvinvoinnista.
Ikäihmisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on yleinen ilmiö, selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) toteuttamasta kyselystä. Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia raportoi havainneensa omaisten tai läheisten tekemää kaltoinkohtelua. THL:n horisontaalitoiminnon johtavan asiantuntijan Minna-Liisa Luoman mukaan ikäihmisten kaltoinkohtelu on moninaista. Kotihoidossa tyypillinen tekijä on puoliso tai oma lapsi.
– Taloudellinen kaltoinkohtelu ilmenee rahan, lääkkeiden tai ruuan viemisenä. Henkinen kaltoinkohtelu puolestaan hoitamatta jättämisenä. Lisäksi on fyysistä sekä seksuaalista kaltoinkohtelua.
Luoma kertoo kaltoinkohtelun taustalla olevan usein huono-osaisuutta, elämänhallinnan menettämistä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Monilla puuttuu myös osaaminen auttaa ikäihmistä. Etenkin korona-aika on lisännyt väkivaltaa ja väkivallan uhkaa kotihoidossa.
– Tapauksista tehdään harvoin rikosilmoituksia, mutta ne koskevat tyypillisesti fyysistä väkivaltaa tai petosrikoksia. Uhrit ovat usein riippuvaisia tekijästä, ja he saattavat pelätä jäävänsä kokonaan yksin kertoessaan tapahtuneista.
Uhrien kohtaaminen on erittäin hienovaraista
Luoman mukaan hoivayksiköissä epäilykset asiakkaan kaltoinkohtelusta heräävät yleensä tämän pelokkaasta käytöksestä. Asiakas ei esimerkiksi uskalla vastata kysymyksiin, kun omainen on läsnä. Kaltoinkohteluihin liittyy myös häpeän tunteita.
– Uhrien kohtaaminen on erittäin hienovaraista. Sosiaaliterveyden henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa kaltoinkohteluista eteenpäin tarvittavia toimenpiteitä varten.