Suomalaisista 61 prosenttia kokee vastakkainasettelua ruokkivan poliittisen keskustelun uhkaavan demokratiaa joko erittäin tai melko paljon. Tämä ilmenee Uutismedian liiton tuoreesta tutkimuksesta.

Uutismedian liiton liittojohtajan Jukka Holmbergin mukaan mielikuva yleisestä keskusteluilmapiiristä voi vääristyä, jos media uutisoi näkyvästi sosiaalisessa mediassa nousseista kohuista, jotka ovat herättäneet pienessä joukossa suuria tunteita. Uutiskriteereitä Holmberg puntaroisi tarkkaan.

– Sosiaalisen median ansaintalogiikka perustuu siihen, että algoritmit nostavat esiin tunteita herättäviä ja provokatiivisia viestejä, jolloin näyttää siltä, että olemme toinen toistemme kurkussa.

Vaikka sosiaalisen median eripuraisuus näkyykin Uutismedian liiton tuottamassa Tuhat suomalaista -tutkimuksessa, Holmberg uskoo, että demokratia voi edelleen hyvin.

– Hiljainen enemmistö ajattelee fiksusti.

Populismi huolestuttanut pitkään

Demokratian tulevaisuudesta ollaan yleisesti ottaen kahta mieltä. 55 prosenttia suomalaisista ei koe vapaata yhteiskuntaa juuri tai lainkaan uhatuksi, kun taas 41 prosenttia on sitä mieltä, että vapaan yhteiskunnan säilyminen on jonkin verran tai erittäin uhattuna.

92 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisen, vapaan median tuottamaa tietoa tärkeänä demokratialle. Myös Holmberg uskoo, että uutismedia voi osaltaan vaikuttaa demokratian horjumattomuuteen vaalimalla esimerkiksi moniäänisyyttä.

Demokratiaa uhkaavina tekijöinä pidetään muun muassa Venäjää, sotaa, valeuutisia, sananvapauden kaventumista, perussuomalaisia, ääriaatteita ja -liikkeitä, nykyistä hallitusta ja populismia.

Holmbergin arvioi, että Petteri Orpon (kok.) muodostaman hallituksen ympärillä käydyt keskustelut saattavat näkyä tutkimustuloksessa.

– Populismista on oltu huolissaan jo pidempään, Holmberg lisää.