Suomalaisen musiikkiteollisuuden vienti on palautunut hyvin koronapandemiasta. Tämä selviää Music Finlandin tekemästä tutkimuksesta. Kokonaisuudessaan vienti kasvoi edellisvuodesta 40 prosenttia.

Pandemia on kuitenkin jättänyt osittain jälkensä. Elävästä musiikista saadut tulot eivät ole vielä yltäneet pandemiaa edeltäviin lukemiin. Syynä tähän ovat muun muassa koronarajoitukset ja kansainvälisen matkailun vähyys.

– Tänä vuonna keikkoja ja tapahtumia on kuitenkin järjestetty entiseen tapaan, joten luvut tämän vuoden viennistä voivat olla hyvinkin samanlaiset kuin vuonna 2019, kertoo Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen.

Toisaalta erityisesti tekijänoikeustulot ovat nousseet yli kaksi miljoonaa euroa.

– En osaa sanoa, onko kyseessä lyhyt vai pysyvä ilmiö, mutta pandemia-ajan verkkopalvelujen onlinetulot ovat selvästi tuoneet lisätuloja suomalaiseen musiikkivientiin, Hottinen sanoo.

Kokonaisuudessaan suomalaisen musiikkiviennin arvo oli viime vuonna noin 130 miljoonaa euroa. Suurin osa näistä tuloista tuli kuitenkin musiikkialaan liittyvien tavaroiden ja palveluiden viennistä. Musiikkiviennin ydinalueet elävä musiikki, äänitemyynti, tekijänoikeustulot ja muut vientitulot olivat arvoltaan vain noin 26 miljoonaa. Ydinalueiden tulot olivat nousseet, mutta eivät palanneet koronaa edeltävälle tasolle.

Musiikin vienti Suomesta ulkomaille on jo kuitenkin pitkään ollut kasvussa uusien kotimaisten musiikintekijöiden ja yritysten tuodessa Suomea maailmankartalle. Varsinkin uusien startup-yritysten liiketoiminta on nostanut sinivalkoisen musiikkiviennin tuloja ennätysmäisesti.

– Suomalainen musiikkiteollisuus on jo pitkään ollut jonkinlaisessa kansainvälisessä nosteessa, mutta nämä nousut ja laskut menevät aaltoina tiettyjen genrejen ja ilmiöiden mukaan, kuten tänä vuonna ollut Käärijä-ilmiö, Hottinen toteaa.