Ihmiset kokevat käytetyn tavaran ostamisen yhä merkityksellisemmäksi, ilmenee Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi erityisesti verkossa käytävään vertaiskauppaan eli tuttavallisemmin nettikirpputoreihin.
Käytettyjen tavaroiden kulutusta on tutkittu Tampereen yliopistossa vuodesta 2017. Tuoreimmassa tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat liittävät vertaisverkkokauppaan taloudellisten ja käytännöllisten arvojen lisäksi yhä enemmän symbolista arvoa. Vielä viisi vuotta sitten käytetyn tavaran ostamisesta kysyttäessä ihmiset liittivät käytetyn tavaran ostamiseen enemmän negatiivisia merkityksiä, kuten häpeää.
– Sen lisäksi että käytetyn tavaran ostaminen on nykyään sosiaalisesti hyväksytympää, ihminen kokee, että se myös kertoo hänestä hyvää, kertoo yliopistonlehtori Mika Yrjölä Tampereen yliopistosta.
Käytettyä tavaraa myydään ja ostetaan yhä enemmän
Tavaraa myydään paljon verkossa. Uusia alustoja käytetyn tavaran myymiseen on nykyään paljon, mutta suosituimpana on Yrjölän mukaan viiden vuoden ajan pysynyt myyntisivusto tori.fi. Sen suosio selittyy vuosien saatossa muodostuneella vahvalla brändillä ja näkyvyydellä.
Nettikirpputorit kasvattavat suosiotaan
- Vertaisverkkokauppa on kiertotalouden muoto, jossa tavara siirtyy kuluttajalta toiselle.
- Kuluttajat kokevat saavansa arvoa vertaisverkkokaupasta entistä enemmän.
- Lisääntynyt kysyntä käytetyille tuotteille kasvattaa yritysten tarvetta myydä myös omia tuotteitaan käytettynä.
- Aineisto kerättiin kesällä 2023 kyselytutkimuksena, johon vastasi 3095 vastaajaa.
Lisääntynyt käytetyn tavaran ostaminen asettaa yrityksille uusia haasteita. Myös uutta tavaraa myyvät yritykset lisäävät yhä useammin palveluihinsa käytettyjen tuotteiden myyntiä.
– Yritysten täytyy lähteä mukaan kilpailuun hallitakseen oman brändinsä näkyvyyttä. On mietittävä, millaisilla uusilla tavoilla kassavirtaa saadaan syntymään, toteaa Yrjölä.
Vaikka suosio käytetyn tavaran ostamiseen kasvaa, havaittiin tutkimuksessa myös tyytymättömyyden lisääntyminen. Tätä voi Yrjölän mukaan selittää ihmisten tottumus käytetyn tavaran ostamiseen.
– Kun palveluja on tarjolla ja niitä käytetään entistä enemmän, lisääntyy kriittisyys samalla.
Käytetyn tavaran ostaminen nähdään nykyään yleisesti pitkälti positiivisena asiana. Uhaksi voi muodostua se, jos ihmiset mieltävät käytetyn tavaran ostamisen liian myönteiseksi ja alkavat hamstrata sitä. Himoshoppailu saatetaan Yrjölän mukaan hyväksyä sillä, että tavara on kuitenkin jo käytettyä.
– Kaikki tavara kuluttaa luontoa tavalla tai toisella. Kiertotalouden näkökulmasta tavaraa ei saisi lojua käyttämättömänä. Äärimmillään hamstraaminen saattaa taas lisätä esimerkiksi pikamuodin kysyntää.